Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Tiede ja teknologia

4.11.2024 20:00 ・ Päivitetty: 1.11.2024 09:32

Tutkimus: Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa 3 vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä

iStock

Uusi tutkimus osoittaa, että metsien uudelleenkasvatus sellaisilla laidunmailla, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä ilman tarvetta suurille muutoksille globaalissa ruokajärjestelmässä.

Demokraatti

Demokraatti

Niin tutkijat kuin ympäristöaktivistitkin ovat jo vuosia esittäneet lihantuotannon merkittävää vähentämistä keinona torjua ilmastonmuutosta. Tuore analyysi osoittaa, että jo varsin maltillisella leikkauksella vauraiden maiden lihantuotannossa voitaisiin poistaa jopa 125 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehästä.

Määrä vastaa maailmanlaajuisia fossiilisten polttoaineiden päästöjä kolmen vuoden ajalta. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä.

Puiden tiedetään sitovan erittäin tehokkaasti hiilidioksidia, joten laidunmaiden ennallistaminen metsiksi voisi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä koko maapallolle. New Yorkin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, että kohtuulliset tuotantovähennykset korkeamman tulotason maissa – kaikkiaan noin 13 prosenttia laidunmaiden naudanlihan tuotannosta – vähentäisivät naudan kasvatukseen tarvittavan laidunmaan määrää jo riittävästi.

– Jos muutokset keskitettäisiin alueille, joilla metsät pystyvät sitomaan erityisen paljon hiiltä, niin olisi mahdollista maksimoida saavutettavat ilmastohyödyt ja samalla minimoida ruoantuotantoon tarvittavat muutokset, sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa New Yorkin yliopiston ympäristötutkimuksen laitoksen apulaisprofessori Matthew N. Hayek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja.

TIEDOTTEEN mukaan tutkimuksessa havaittiin, että etenkin ne laidunmaat, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, ovat erityisen otollisia ennallistamiselle. Kun tällaisilta alkuperäisiltä metsäalueilta poistetaan karjankasvatus, niiden ekosysteemit voivat jälleen palautua luonnolliseen metsätilaan, jossa puut ja maaperä sitovat hiiltä tehokkaasti.

Korkean ja ylemmän keskitulotason maat ovat tutkijoiden mukaan suotuisia alueita naudanlihan tuotannon vähentämiseen. Tämä johtuu siitä, että näillä alueilla on laitumia, joilla ruoho kasvaa vain lyhyen kasvukauden ajan ja jotka tuottavat vain vähän nurmirehua hehtaaria kohti.

Joillain alueilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa ruoho sen sijaan kasvaa mahdollisesti jopa ympäri vuoden ja tuottaa enemmän ravintoa eläimille hehtaaria kohden kuin pohjoisessa, ja eläimistä saadaan näin enemmän lihaa ihmisten ruoaksi. Tutkimusryhmä ehdottaakin lisäksi keinoja, joilla alemman tulotason alueet voisivat tehostaa karjan ruokintaa ja kasvattamista laidunmailla. Näin voitaisiin kompensoida korkeamman tulotason maista tuleva tuotantotappio.

– Tämä ratkaisu ei tietenkään sovi suoraan kaikkialle. Mutta tuloksemme osoittavat, että parantamalla karjankasvatuksen tehokkuutta tietyillä alueilla ja vähentämällä tuotantoa toisilla, voimme luoda toimivan ratkaisun niin ilmastolle kuin ruoantuotannollekin, Hayek korostaa tiedotteessa.

TUTKIMUS myös paljastaa vieläkin suuremman potentiaalin ilmastohyödyille, jos tätä laidunmaiden ennallistamista metsiksi laajennettaisiin suuremmalle alueelle. Tutkijat mallinsivat, että vähentämällä nautoja, lampaita ja muita laiduntavia eläimiä kaikilta maailman alkuperäisiltä metsäalueilta voitaisiin vuosisadan loppuun mennessä sitoa jopa 445 gigatonnia hiilidioksidia, eli yli vuosikymmenen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisia päästöjä vastaava määrä.

Hayek huomauttaa, että tutkijoiden esittämät muutokset sallisivat jatkossakin laiduntamisen luonnonvaraisilla ruohomailla ja kuivilla laidunmailla, joilla viljelykasvien tai metsien kasvattaminen on haasteellista.

– Tällaisilla alueilla elää yli puolet maailman laidunkarjasta, mikä tarkoittaa, että kunnianhimoisenkin metsien ennallistamissuunnitelman toteuttaminen vaatisi nautakarjan, lampaiden ja muun karjan määrän vähentämistä maailmanlaajuisesti vain alle puolella. Tulokset korostavat metsien luonnollisen ennallistamisen valtaisaa potentiaalia ilmastoratkaisuna, Hayek jatkaa.

Tutkijat käyttivät laidunten tuottavuuden arvioimiseen – eli vuosittaisen rehuksi soveltuvan ruohon määrän mittaamiseen – kaukokartoitusteknologiaa.

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija ja tutkimuksen teknistä toteutusta vetänyt Johannes Piipponen selittää tiedotteessa, että puuston potentiaalinen hiilensidonta voi olla kahdella eri alueella sama, mutta kaukokartoituksen avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan kuinka paljon laidunmaa – ja siten myös naudanlihan tuotanto – vähenisi kullakin alueella metsien ennallistamisten seurauksena.

– Lihankulutuksen vähentäminen hyödyttäisi sekä ihmisten terveyttä että ympäristöä varsinkin korkean tulotason alueilla, kuten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa lihankulutus on erittäin suurta. Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, mistä tuotannon vähentäminen tulisi aloittaa, Piipponen sanoo.

Tutkimusryhmän laatimat kartat auttavatkin tunnistamaan alueita, joilla naudanlihan tuotannon vähentämiseen ja metsien palautumisen nopeuttamiseen kannattaisi erityisesti kohdistaa toimenpiteitä – esimerkiksi tarjoamalla kannustimia metsänsuojeluun tai ostamalla laidunmaata lihantuottajilta.

Tutkijat tunnistavat, ettei hiiltä sitovien ekosysteemien uudelleen kasvattamisella pystytä korvaamaan pyrkimyksiä fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentämiseen, mutta se voi silti tarjota toimivan lisäkeinon ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Johannes Piipponen on Aalto-yliopistossa osana professori Matti Kummun tutkimusryhmää. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten tuotettaisiin riittävästi ruokaa kaikille ylittämättä maapallon kestokykyä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU