Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

9.3.2023 12:00 ・ Päivitetty: 9.3.2023 12:07

Tuula Haatainen: Työntekijän kynnystä hakea oikeutta on madallettava

Nora Vilva

Työelämässä syrjintää kokeneen ihmisen kynnys lähteä vaatimaan oikeuksiaan oikeusteitse on liian suuri.

Tuula Haatainen

Lainsäädäntömme kieltää syrjinnän varsin laajasti, mutta jatkuvasti käy ilmi tapauksia joissa työnantajat eivät kieltoja noudata.

Kun syrjintätapauksia ei viedä käräjille, ei myöskään synny oikeuskäytäntöä, joka tukisi lainmukaisten syrjinnänkieltojen toteutumista. Tämän takia sääntöjä rikkovien työnantajien riski joutua tilille teoistaan on liian pieni. Työntekijän kynnystä hakea oikeutta on madallettava säätämällä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetuille sekä ammattiliitoille kanneoikeus.

MONELLA alalla piirit ovat Suomessa pienet, ja syrjityn pelko hankalaksi leimaantumisesta tai työpaikan menettämisestä voi nostaa kynnyksen puuttua syrjintään kohtuuttoman korkeaksi.

Oikeusprosessit ovat kalliita ja henkisesti kuormittavia, eikä jokaisella ole rahkeita ottaa kuluriskiä käräjille lähtemisestä vahvemmassa asemassa olevaa työnantajaa vastaan.

Vähemmistöön kuuluvilla voi olla jo aiempia kokemuksia syrjinnästä eikä luottoa siihen, että heillä ylipäänsä olisi mahdollisuus saada oikeutta.

Kanneoikeus madaltaisi syrjityn kynnystä hakea oikeutta tuomioistuimessa.

Työ on keskeinen osa elämää, ja työelämän syrjinnällä on laajoja vaikutuksia yksilön taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajasti syrjintää, ja myös syrjintä sukupuolen perusteella on edelleen hälyttävän yleistä.

TASA-ARVO– ja yhdenvertaisuusvaltuutetuille sekä ammattiliitoille säädettävä kanneoikeus madaltaisi syrjityn kynnystä hakea oikeutta tuomioistuimessa. Uudistus vahvistaisi ihmisoikeuksia, sillä se parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa.

Kanneoikeuden myötä tuomioistuinratkaisuja olisi myös mahdollista hakea laajemmin yhteiskunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeissä tapauksissa, joiden osalta oikeuskäytäntöä ei ole riittävästi. Tämä tukisi lainsäädännön noudattamista ja ennaltaehkäisisi syrjintätapauksia.

Järjestöjen kanneoikeus ei olisi oikeusjärjestelmässämme täysin uusi asia: kuluttaja-asioissa ryhmäkanne on jo mahdollinen, ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto.

Ammattiliittojen kanneoikeus täydentäisi valtuutettujen työtä työelämän syrjintään puuttumisessa ja syrjintää kohdanneiden tukemisessa.

Työelämän pelisääntöjen valvontaa, laiminlyönneistä annettavia rangaistuksia ja työntekijän oikeussuojakeinoja on ylipäänsä syytä vahvistaa. Tulevalla vaalikaudella SDP ajaa liittojen kanneoikeuden ohella luottamusmiesten aseman vahvistamista, viranomaisten valvontaresurssien ja yhteistyön lisäämistä sekä rikoslain päivittämistä alipalkkaukseen puuttumiseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU