Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Työmarkkinat

Työmarkkinoilta tulee riihiratkaisuista kiitosta ja kritiikkiä – ”Tämä hallitus muistetaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät ongelmat”

Istock

Työmarkkinoilla kehysriihen ratkaisuihin on suhtauduttu kahtalaisin tuntein.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Palkansaajakeskusjärjestö SAK kiittelee hallituksen kehysriihen tuloksia ja katsoo, että on oikea järjestys ensin lieventää koronakriisin aiheuttamia ongelmia ja keskittyä kestävyysvajeen kuromiseen vasta myöhemmin.

–  Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toteaa tiedotteessa.

Kehysriihessä päätettiin työvoimapalveluiden siirtämisestä kuntiin.

– Olennaista ei ole, kuka työllisyyspalvelut järjestää, vaan se, että palvelut aidosti tukevat ja auttavat työttömiä työllistymään. Työttömien palveluiden siirto kuntiin voi parhaimmassa tapauksessa parantaa palveluita, mutta jatkotyössä on varmistettava, että kunnat saavat riittävät kannustimet ja resurssit laadukkaiden palveluiden tuottamiseen, SAK:n johtaja Saana Siekkinen vaatii.

Hallitus päätti tehdä hallituskauden loppuun mennessä uusia työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

– Uusien työllisyystoimien hakeminen ei saa johtaa uusiin työttömyysturvan heikennyksiin. Hallitus on jo aiemmin päättänyt työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta sekä työttömien työnhakuvelvoitteita merkittävästi kiristävästä pohjoismaisen työnhaunmallin valmistelusta. Näiden lisäksi ei tarvita mitään uusia kiristyksiä tai heikennyksiä, Siekkinen korostaa.

”Hallituksen työllisyyspaketti nostaa työllisyyttä kestävästi.”

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää menokehyksistä joustamista perusteltuna koronan jälkihoidon takia.

– Myös EU:n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, pääekonomisti Patrizio Lainà arvioi tiedotteessa.

Hallituksen työllisyyspaketti kasvattaa työllisyyttä 40 000–44 500 henkilöllä. STTK kiittää hallituksen panostuksia osaamiseen, työvoimapalveluihin ja osatyökykyisiin.

– Työllisyystoimissa keskeistä ei ole ankarien vaan vaikuttavien toimien tavoittelu. Hallituksen työllisyyspaketti nostaa työllisyyttä kestävästi.

Hallitus ei tukeudu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksiin, mikä antaisikin Lainàn mielestä koronakriisin jälkeen täysin väärän signaalin.

– Nyt on luotava optimismia. STTK vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ”euroistamista”, eli turvan perusteiden muuttamista puhtaasti tulosidonnaisiksi. Se kohtelisi pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti, sillä suurituloinen saisi pienituloista vähemmillä työtunneilla oikeuden ansioturvaan.

”On tärkeää paikata oppimisvaje nopeasti.”

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava on kriittisempi ja sanoo kannanotossaan, että menokehykseen palaaminen viimeistään 2023 olisi ollut vastuullista talouspolitiikkaa.

– Korostamme, että velkaantuminen pitää lopettaa ensi vaalikaudella ja työllisyysaste saada nousemaan merkittävästi. Viimeistään syyskuun budjettiriihestä kaivataan konkreettisia tekoja ja päätöksiä talouden tervehdyttämisestä, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo tiedotteessa.

Akavan mielestä päätös jättää koulutus ja opintososiaaliset etuudet sopeutusten ulkopuolelle ansaitsee kiitokset. Myös luvatulla lisätalousarviolla pyritään ratkaisemaan lasten, nuorten ja opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmia, joita on syntynyt koronakriisin aikana.

– On tärkeää paikata oppimisvaje nopeasti ja riittävän laajasti, jotta koronakriisistä aiheutuneet haitat lapsille ja nuorille olisivat mahdollisimman vähäisiä, Fjäder painottaa.

Paikallisen sopimisen kompromissiratkaisu olisi ollut Akavan mielestä tarpeen.

– Kehysriihessä olisi pitänyt olla rohkeutta tehdä kompromissiratkaisu, jossa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olisi laajennettu yleissitovaan kenttään vastaavalla tavalla kuin järjestäytyneissä yrityksissä ja samalla vahvistettu luottamusmiehen asemaa lainsäädännössä sekä laskettu hallintoedustuksen rajaa 50:een. Näin paikallisen sopimisen mahdollisuuksia olisi lisätty merkittävästi, mutta työehtosopimusten puitteissa. Nyt asian ratkaiseminen siirtyi jälleen eteenpäin, Fjäder toteaa.

”Yritysten kaipaama paikallinen sopiminen ei ollut mukana.”

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on huolissaan julkisen talouden linjasta ja piti kehysriihtä työmarkkinauudistusten osalta todellisena mahalaskuna.

–  Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, toimitusjohtaja Jyri Häkämies moittii tiedotteessa.

Metsäteollisuus on myös kriittinen. Kehysriihessä ei löytynyt sen mielestä ratkaisuja Suomen rakenteellisiin ongelmiin.

–  Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvostelee tiedotteessa.

Hänen mukaansa muutokset päästökauppakompensaatioon heikentävät suomalaisten tehtaiden kilpailukykyä verrattuna moniin kilpailijamaihin.

”Olisi tarvittu päätöksiä julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista.”

Palvelualojen työnantajat Palta jäi kaipaamaan työllisyystoimia ja kasvua vahvistavia uudistuksia. Koronakriisi on vain lisännyt rakenteellisten uudistusten tarvetta, Palta katsoo.

–  Puoliväliriihestä olisi ehdottomasti tarvittu päätöksiä vaikuttavista, julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja tuen tason porrastaminen, työmarkkinajohtaja Minna Ääri sanoo tiedotteessa.

Palta pitää myönteisenä sitä, että työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle asetettiin selkeä tuplaamistavoite.

Kaupan liitto pettyi työllisyystoimiin, joita se pitää riittämättöminä. Paikallisen sopimisen edistäminen olisi tuonut koronasta kärsineille palvelualoille joustavuutta, liitto toteaa.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen moittii menokehysten ylittämistä ja piti suunnitelmia huonosti mitoitettuina ja ajoitettuina.

–  Menokehykset paukkuvat näköjään aina, oli ajat hyvät tai huonot.

Hän pitää kuitenkin selkeänä valopilkkuna sitä, että kotitalousvähennystä korotetaan kahdeksi vuodeksi muun muassa kotitalous- sekä hoito- ja hoivatyön osalta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
41€/4kk

Huomasitko nämä?

Pasi Kuoppamäki

Kolumnit
12.5.2021
Valtaosalla suomalaisia on aiempaa enemmän talletuksia – monessa tapauksessa olisi kaikkien osapuolien kannalta järkevää laittaa raha kiertämään
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE