Kolmikanta tarkoittaa kokoonpanoa, jossa ovat mukana hallituksen lisäksi työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat.

Harakka sanoi odottavansa ryhmiltä ensimmäisiä ehdotuksia budjettiriiheen eli kuukauden, kahden sisällä. Työ kuitenkin jatkuu pidemmälle.

– Ensi keväällä, kun tehdään kehysbudjettia, ollaan luultavasti joissakin asioissa edetty pidemmälle, Harakka sanoi.

Työministerin mukaan ministeriöllä on vastuu työllisyyden hoidosta, mikäli järjestöt eivät saa tuloksia aikaan.

– Kuten ollaan ennakoitu, jatkuva talouskasvun myötätuuli ei enää vie meitä automaattisesti eteenpäin kohti parempaa työllisyyttä, vaan sitä pitää itse puhaltaa purjeisiin, Harakka sanoi.

– Helposti työllistettävät ihmiset ovat kutakuinkin löytäneet työpaikan, ja nyt haaste ja vaikeuskerroin tästä kasvaa.

Hallitusohjelmassa sovitut toimet valmisteluun

Tiedotustilaisuudessa Harakka esitteli hallitusohjelmassa jo sovittuja toimia, joilla pyritään työllistämään osatyökykyisiä, nuoria ja ikääntyviä. Näitä ovat esimerkiksi työvoimapalveluiden parantaminen nykyistä yksilöllisemmiksi sekä palkkatuen käytön lisääminen ja laajentaminen.

– Ensi kevättä ennen pyritään parantamaan työllistämispalveluita ja yksinkertaistamaan palkkatuen ehtoja huomattavasti niin, että koko ajan käynnissä on jo toivottavasti tuhansien ihmisten työllistäminen, Harakka sanoo.

Hallituksen tavoite on saada suomalaiset yritykset, järjestöt ja yksinyrittäjät innostumaan palkkatuesta, jolla esimerkiksi Ruotsissa on keskeinen rooli aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Harakan mukaan järjestelmä on ollut yrityksille aivan liian monimutkainen Suomessa.

– Ensi tilassa haluamme yksinkertaistaa palkkatuen ehtoja, nopeuttaa sen maksatusta ja houkutella yrityksiä käyttämään sitä. Toivottavasti jo vuoden päästä saamme hallituksen esityksen, jossa ehtoja parannetaan laintasoisesti.

Ekonomisti Twitterissä: Voi heikentää julkista taloutta

SDP:n linja on perinteisesti ollut, että palkalla pitää tulla toimeen. Onko nyt kuitenkin yleistymässä malli, että yhä useampi ihminen elää sosiaalituen ja palkan yhdistelmällä?

– Tosiasia on, että tukimuotoja tarvitaan, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että “maailman sosiaalidemokraattisimmassa” maassa eli Ruotsissa on lähdetty jo varhain siitä, että tuettua palkkatyötä tarvitaan.

– Samaan aikaan ruotsalaiset ovat keksineet koko aktiivisen työvoimapolitiikan, siis sen, että ihmisiä haastatellaan, valmennetaan ja jopa patistetaan töihin. Nämä kaksi yhdistettynä on se tapa, jolla voimme huolehtia, että osallisuus lisääntyy tavalla, joka on myös kansantaloudellisesti kestävä.

Nordean perhevapailla oleva ekonomisti Olli Kärkkäinen arvioi Twitterissä, että palkkatuen lisääminen voi heikentää julkista taloutta, vaikka se työllisyyttä kasvattaisikin.

Tiistaina esitellyt toimet maksavat Harakan mukaan noin 20–30 miljoonaa euroa vuositasolla. Luvut täsmentyvät budjettineuvotteluissa.