Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan jo joka kymmenes suomalainen on todennäköisesti työuupunut, ja osuus on kasvanut.

Juuri todennäköisesti työuupuneiden ryhmässä on suurin riski joutua pitkillekin sairauslomille kohtuuttoman työkuormituksen vuoksi, erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta kertoo.

-  Todennäköisesti työuupunut voi vielä olla työssä, mutta hän kokee jatkuvasti työuupumusoireita. Selvitäkseen töistä hänen on ponnisteltava entistä enemmän, ja muu elämänlaatu kärsii, hän sanoo tiedotteessa.

EDELLEEN noin joka neljännellä suomalaisella on seurantatutkimuksen mukaan kohonnut riski työuupumukseen tai todennäköinen työuupumus.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa, että työhyvinvoinnin heikkenevä trendi näkyy sekä halussa että kyvyssä tehdä työtä.

Tutkimuksessa havaittu kehitys ei Työterveyslaitoksen mukaan ole dramaattista, mutta se näkyy johdonmukaisesti lähes kaikilla työhyvinvoinnin mittareilla. Suurin heikentyminen tapahtui jo koronapandemian aikana.

-  Työn imun tasossa ei ole juhlimista. Jos kerran viikossa on kiva mennä duuniin ja kokee työnsä tärkeäksi, niin työ ei ole enää voimavara, joka kantaa arjessa.

TYÖUUPUMUKSEN oireista ovat yleistyneet erityisesti kognitiiviset häiriöt ja kyynistyneisyys työssä. Kognitiiviset häiriöt ovat yleisempiä etä- ja hybridityötä tekevillä kuin pelkkää lähityötä tekevillä. Etätyössä korostuu myös työssä tylsistyminen.

Työajastaan yli 75 prosenttia etänä työskentelevillä on lisäksi muita enemmän yksinäisyyttä. Runsaasti etänä työskentelevistä 34 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi, kun kaikista vastaajista yksinäisyyttä kokee 28 prosenttia. Yksinäisyys oli hieman vähäisempää niillä, jotka työskentelevät etänä enintään puolet ajasta tai ovat lähityössä.

Tulosten mukaan työssä on paljon hyvinvointia edistäviä voimavaroja, kuten pystyvyyden kokemusta ja reilua kohtelua. Tyypillisin kuormitustekijä taas on epävarmuus oman työn tulevaisuudesta, joka on myös aiempaa yleisempää.

Epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan Kaltiaisen mukaan torjua työpaikalla muun muassa reilulla kohtelulla ja yhteisillä keskusteluilla.

Tutkimushankkeen kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18-65-vuotiaita suomalaisia.