Uudenmaan sulku sitoi siihen osallistuvilta poliisilaitoksilta henkilöstöä valvonnasta, tutkinnasta ja liikenteenvalvonnasta. Sulun aikana tehtiin huomattavasti ylitöitä ja työvuorot olivat pitkiä, ja muita tehtäviä jätettiin tekemättä.

Priorisointi eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen on näkynyt esimerkiksi ennalta estävän toiminnan, yleisen valvonnan sekä paljastavan tutkinnan ja huumeiden kenttävalvonnan vähentämisenä. Jutut laitetaan vastaajien mukaan helpommin keskeytykselle.

– Moni poliisi on tottunut priorisointiin, eikä koronatilanne sinänsä tuonut mitään uutta, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne huomauttaa tiedotteessa.

– Erityisesti oikeudenhoidossa tilanteen vaikutukset näkyvät vielä vuosia, kun oikeushallinnon jutturuuhkaa aletaan purkaa. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille, Rinne toteaa.

– Kesällä Suomen avautuessa poliisilla riittää varmasti valvontatehtäviä ja samalla tutkinnan aloittamista odottavia juttuja aletaan tutkia. Työmäärä varmasti kasvaa monella, Rinne arvioi.

Ennen koronapandemiaa etänä oli työskennellyt kaikista vastaajista 13 prosenttia, koronapandemian aikana 42 prosenttia. Etätyö on sujunut valtaosan mielestä hyvin. Tehokkuus ja työhyvinvointi ovat parantuneet, aikaa on säästynyt työmatkoista ja kotona on ollut mahdollista työskennellä keskeytyksettä.

– Etätyötä on sovellettu poliisissa myös aiemmin, mutta kenties turhan varovaisesti. Nyt saadun tiedon perusteella sitä voidaan käyttää rohkeammin ja ennakkoluulottomammin, Rinne sanoo.

Rinteen mukaan organisaatiokulttuuriin liittyvä haaste koskee koko valtionhallintoa ja sen johtamiskulttuuria.

– Kaikkea työtä ei voida tehdä etänä, mutta jos syynä on hallinnon byrokratia, riittämättömät välineet tai työnantajan asenne, näihin tulisi saada muutos.

Rinne uskoo pandemian muuttavan asenteita. Paikasta riippumaton työ yleistyy kaikkialla ja luottamusta työntekijöihin täytyy olla.

Ongelmia poikkeusolojen etätyössä ovat tuottaneet tietojärjestelmien hitaus ja toimimattomuus sekä monille muillekin suomalaisille tutut haasteet: lastenhoito, etäkoululaisten ohjaaminen ja huono ergonomia.

Vastaajat kertovat, että etänä työ liukuu helpommin vapaa-ajalle ja tulee tehtyä enemmän harmaita ylitöitä.

”Väkivaltaan liittyvien juttujen tutkiminen kotona on itselle ollut henkisesti todella raskasta. Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on haastavaa ja palautuminen töistä ollut heikkoa. Näitä juttuja ei haluaisi soitella omalta kotisohvalta,” eräs vastaaja kuvailee.

– Työsuojelusta ja työhyvinvoinnista tulee huolehtia myös etänä, Rinne korostaa.

Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo, että työyhteisössä on sopeuduttu poikkeusoloihin vähintään melko hyvin. Vastaajista 60 prosenttia on kokenut pandemian aikana stressiä tai kuormitusta vähintään jonkin verran. Eniten kuormittaa huoli omasta ja läheisten terveydestä.

“Läheisten tartuttaminen huolestuttaa. Itse on valinnut ammatin ja töihin on mentävä, mutta läheisiä ei haluaisi asettaa vaaraan,” yksi vastaajista kommentoi.

Poliisien vastauksissa korostuu, että poliisi on kriisiorganisaatio ja vaativassa tilanteessa on osattu puhaltaa yhteen hiileen – ja henkilöstö on joustanut.

“Poliisin työn luonne on sellainen, että tehtävä on, hysteria ei auta,” eräs vastaaja kiteyttää.

– Kutsumusammattiin kuuluu, että virkavelvollisuudet täytetään kaikkina aikoina ja kaikissa mahdollisissa olosuhteissa, Rinne korostaa.

Tulevaisuuden kriisitilanteisiin tulee kyselyn vastaajien mukaan varautua paremmin ja kokemuksesta tulee ottaa oppia. Moni nostaa esiin resurssikysymyksen: miten selvitään kriisistä, kun normaalityössä mennään monessa paikassa jo minimillä?

Rinne muistuttaa, että valtion työntekijämäärä on supistettu minimiin ja pelkästään normaalioloissa työskentely koetaan usein kuormittavaksi.

– Kun kaikki ylimääräinen on leikattu pois ja enemmänkin, olemme tilanteessa, jossa poikkeusoloihin varautuminen ontuu, eikä missään ole ylimääräistä virkamiesreserviä otettavaksi käyttöön kriisin aikana. Tämä tekee yhteiskunnastamme haavoittuvan myös tulevia kriisejä ja poikkeusoloja ajatellen, Rinne kiteyttää.

SPJL:n jäseniltä kysyttiin koronapandemian vaikutuksista työhön toukokuun alussa. Vastaajia oli 2 027 eli vastausprosentti oli 20.