-  Olisi toivottavaa, että pystyisimme yhdessä kehittämään palkantarkistusmallia siihen suuntaan, että se reagoisi tilanteeseen, jossa olosuhteet muuttuvat joko yrityksen osalta tai koko suhdanteen osalta yllättävästi ja ratkaisevasti, muotoilee toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi Teknologiateollisuuden työnantajista STT:lle.

Ruohoniemi kuitenkin myöntää, että tämän kaltaisia uusia elementtejä on hankala tuoda neuvottelupöytään tässä vaiheessa, kun vaikeaa on muutenkin. Hänen mukaansa vastaavia lausekkeita on jo joissakin sopimuksissa.

-  Mutta ei sellaisia tehokkaita, jotka olisivat suoraan pudottaneet pois palkankorotuksen tai vastaavaa.

Palkansaajapuoli ei näe kriisilausekkeessa mieltä, koska Suomessa on käytössä toimiva lomautusjärjestelmä. Työnantajapuolen Ruohoniemikin on sitä mieltä, että verrattuna moniin muihin maihin suomalainen lomautusjärjestelmä on paljon tehokkaampi kuin kriisilausekkeet.

-  Se leikkaa kustannuksia nopeasti. Toinen puoli asiassa on, että jos tulee massiivisia lomautuksia koko yhteiskunnassa koko yksityisen sektorin markkinassa, se samaan aikaan lisää yhteiskunnan kustannuksia. Se taas rasittaisi vahvasti meidän julkista sektoriamme siinä tilanteessa. Toivotaan, että sellaiseen tilanteeseen ei jouduttaisi, Ruohoniemi sanoo.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien tulisi päästä sopuun palkoista ja työehdoista viimeistään ensi keskiviikkona, sillä silloin poistuu työrauhavelvoite. Kemianteollisuuden sopimuskausi päättyy vuoden lopussa.

RUOHONIEMEN mukaan lomautusjärjestelmän ongelma on myös tietty hitaus nykyisillä neuvotteluajoilla tilanteissa, jotka tapahtuvat nopeasti.

-  Näistä me varmasti keskustellaan. Meillä tietysti ovat sopimusten mukaan paikallisesti sovittavissa sekä neuvotteluajat että lomautusilmoitusajat, ja siinä mielessä paikallisesti voidaan päästä nopeisiinkin reagointeihin tilanteissa.

Palkansaajia edustavan Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen sanoo, että erilaisia kriisilausekkeita on sopimuksissa ollut matkan varrella jo pitkän ajan takaa, mutta ei niitä ole koskaan oikeastaan käytetty.

-  Meillä on mahdollisuus toimia hyvinkin äkkiä lomautusjärjestelmän puitteissa, jos työtilanteet edellyttävät sitä. Suomessa ei ole mielestäni niin suurta tarvetta kriisilausekkeille kuin on esimerkiksi ollut jossain muualla päin Eurooppaa, vaikka Saksassa.

Virtasen mukaan on myös mahdollista, että työnantaja lähtisi vetoamaan kriisilausekkeisiin liian heppoisin perustein.

Hänkin muistuttaa, että lomautusten ilmoitusaikoja pystytään nopeuttamaan tarpeen tullen. Koronakeväänä keskusjärjestöt sopivat ilmoitusajoista, hän sanoo, mutta myös sopimusten mukaan on mahdollista ottaa käyttöön lyhyemmät ilmoitusajat, kun työpaikalla niistä sovitaan.

-  Näkemykseni mukaan meillä on sen verran fiksut henkilöstön edustajat, että jos yritysten tilanteet ovat sitä vaatineet, neuvotteluissa on päästy ratkaisuihin työpaikoilla, Virtanen sanoo.

Esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on jo tälläkin hetkellä mahdollisuus sopia paikallisesti palkkaratkaisuja.

-  Jos yrityksen tilanne on huono, siellä voi sopia toisenlaisenkin ratkaisun kuin mitä liitot ovat sopineet. Siellä voidaan luopua palkankorotuksista tai siirtää niitä tai tehdä minkälainen miksaus vaan. Se on vain halusta kiinni ja siitä, minkälainen kulttuuri työpaikoilla on olemassa, Virtanen sanoo.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN työehtosopimuksista on Ruohoniemen mukaan neuvoteltu kahdeksassa pöydässä. Perjantaina on koolla suuri neuvottelupöytä, ja siinä katsotaan, missä vaiheessa tekstikysymyksissä ollaan.

-  Kun ne saadaan pakettiin, siirrytään puhumaan palkoista. Se tulee olemaan vaikein keskustelun aihe.

Teollisuusliiton Virtanen ei lyö prosentteja pöytään, mutta sanoo, että hintojen nousun tulee palkkaratkaisussa näkyä.

Neuvotteluita hankaloittaa entisestään tällä kierroksella se, että julkisen sektorin sopimusratkaisun ja palkkaohjelman myötä kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijät saavat automaattisesti teollisuuden työntekijöitä suuremmat palkankorotukset.

Tämä on Teollisuusliiton mielestä johtanut siihen, että työnantaja ei suostu korottamaan teollisuuden työntekijöiden palkkoja, koska samat korotukset menisivät kertoimen kanssa julkisen sektorin työntekijöille.

-  Meidän lähtökohtamme on, että me neuvotellaan omalle toimialalle ratkaisu. Ei vilkuilla ympäristöä, vaan oman toimialan kantokyvyn mukaan asetetaan tavoitteet, tähdentää Virtanen.

Teollisuusliitosta kerrotaan, että Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall hyväksyi viime viikolla uuden työehtosopimuksen, jossa työntekijöiden palkat nousevat kahden vuoden aikana noin 8,5 prosenttia. Lisäksi työntekijät saavat verottoman 3  000 euron korvauksen, joka maksetaan kahdessa erässä.

-  Saksan ratkaisua ei voi verrata meihin, koska siellä hallitus oli mukana esittämässä verovapaata mallia. Suomessa työnantajapuoli on jyrkästi ilmoittanut, että se ei lähde mihinkään sellaiseen mukaan, missä on valtiovalta mukana tai mikä yhtään haiskahtaa kolmikannalta. Se on hullua. Vaikka ne ratkaisut olisivat selkeästi yrityksille hyödyksi, silti ollaan kiinni tässä periaatteessa tiukasti, Virtanen ihmettelee.

Työnantajia edustavan Ruohoniemen mukaan Saksan sopimukseen sisältyy myös kriisilausekkeita tai vastaavia, mutta ne on vielä yksilöimättä.

SAK:N puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä näyttää siltä, että sopimukset sumppuuntuvat, kun teknologiateollisuudessa ei ratkaisua saada aikaan ja yksikään muu työnantajaliitto ei uskalla tehdä omaa ratkaisuaan ennen sitä.

-  On todella kummallista, että työnantaja luopui keskitetymmästä sopimisen mallista perustellen sitä alakohtaisilla tarpeilla. Nyt kun alakohtaisia sopimuksia pitäisi ja voisi tehdä, niin uskallusta ratkaisuihin ei ole, vaan piiloudutaan toinen toisensa selän taakse, Eloranta sivalsi puhuessaan SAK:n edustajistolle torstaina.

Virtanen sanoo, että Teollisuusliitto haluaa hakea ratkaisun neuvottelemalla eikä painostuksen kautta. Hänen mielestään Suomessa neuvottelukulttuuri tuntuu kuitenkin menneen siihen, että neuvottelut eivät liikahda, jos ei painostusta ole.

-  Siinä vähän kadehdin Ruotsia, jossa neuvottelukulttuuri on toisenlainen. Siellä saadaan ratkaisut aikaiseksi useasti ilman työtaistelu-uhkaa, mutta Suomessa se on jotenkin itsestään selvyys työnantajillekin.

Sanna Nikula / STT