Pääkirjoitukset
20.4.2018 07:43 ・ Päivitetty: 14.8.2018 11:38
Työntekijöiden aseman heikentäminen ei ollut uusi keino Sipilän työllisyyspakissa – kuka ottaisi nuorten asian omakseen?
Sipilän hallituskauden viimeinen kehysriihi pidettiin viime viikolla. Eniten keskustelua ovat herättäneet päätökset heikentää työntekijöiden asemaa.
Hallitus aikoo säätää uuden lain, jossa mahdollistetaan irtisanomiset henkilökohtaisten syiden perusteella alle 20 hengen yrityksissä. Lisäksi hallitus haluaa, että alle 30-vuotiaan työntekijän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteita, jos henkilö on ollut työttömänä yli 3 kuukautta.
Kehysriihen päätökset ovat nousukauden politiikkaa. Uudistuksen varjopuolet näkyvät viimeistään taantumassa, kun yritykset hoitavat talouttaan supistamalla henkilöstön määrää.
Työntekijöiden aseman heikentäminen ei ollut uusi keino Sipilän työllisyyspakissa. Kuten Talouselämän Marjo Ollikainen huomautti, hallitus on jo aiemmin esimerkiksi lieventänyt irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuutta, jolloin irtisanotun tilalle on aiempaa helpompaa palkata uusi työntekijä.
Uusia työntekijöitä voi testata myös pidennetyllä koeajalla ja ketjutettavilla määräaikaisuuksilla. OECD:n raportti paljastaa, että Suomen irtisanomismenettely on helppo ja halpa muuhun Eurooppaan verrattuna.
Kehysriihen päätökset ovat nousukauden politiikkaa. Uudistuksen varjopuolet näkyvät viimeistään taantumassa, kun yritykset hoitavat talouttaan supistamalla henkilöstön määrää. Ja jos taloushistorian perusteella voi jotain sanoa varmaksi, niin ainakin sen, että taantuma kyllä iskee vielä. Ensimmäisenä loppuvat nuorten määräaikaiset.
Hallituksen tehdessä porvarillista politiikkaansa mediassa on uutisoitu voimakkaasti nuorista 25–34-vuotiaista miehistä, joiden työllisyysaste näyttäisi laskevan samassa kulmassa syntyvyyden kanssa. Alamäki on hälyttävän jyrkkä.
Lisää aiheesta
Poliitikkojen tulisi varmistaa, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä riittää uskoa huomiseen. Kuka ottaisi nuorten asian omakseen ja pelastaisi Suomen huoltosuhteen?
Kehitykseen on useita syitä. Yhteiskunnassa kannattaisi kuitenkin nyt pohtia vakavasti, horjuuko nuorten usko tulevaisuuteen. Pysyvät työsuhteet ovat entistä harvemmassa ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteleminen vaikkapa vuodeksi eteenpäin voi digiajan nopeudessa tuntua mahdottomalta.
Nykynuoret siirtyvät erilaiseen työelämään kuin vanhempansa ja isovanhempansa. Teknologia ottaa vuosittain valtavia harppauksia, globaalit markkinat muuttavat maailmaa ja ilmastonmuutoskin uhkaa. Tulevaisuuden ennustettavuus mitataan yhä useammin viikoissa tai kuukausissa.
Yksi lähivuosien tärkeimpiä haasteita on etsiä ratkaisuja näihin vaikeisiin kysymyksiin. Poliitikkojen tulisi varmistaa, että kaikilla yhteiskunnan jäsenillä riittää uskoa huomiseen. Kuka ottaisi nuorten asian omakseen ja pelastaisi Suomen huoltosuhteen?
Samaan aikaan pääministeri Sipilä arvioi kehysriihen uudistuksia toteamalla, että ”kyllä se toivo tulevasta tuo nuorille toivoa. Tämä vaikuttaa myös toivottavasti siihen, että lapsiakin uskalletaan tehdä”. Pitäisikö kuitenkin mieluummin toteuttaa politiikkaa, joka ei entisestään horjuttaisi tulevaisuudenuskoa?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.