Politiikka
18.4.2018 06:37 ・ Päivitetty: 18.4.2018 06:37
“Aivan käsittämätöntä” – Tarja Filatov syyttää hallitusta ikäsyrjinnästä, Timo Harakan mukaan kyseessä on “kuollut kissa”
Hallitus päätti kehysriihessä aikovansa helpottaa irtisanomisia alle 20 hengen yrityksissä. Lisäksi alle 30-vuotiaan 3 kuukautta työttömänä olleen työsuhteen määräaikaisuudelle ei tarvitsisi enää jatkossa aina perustetta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi eilisessä hallituksen kehysriihen tuloksia käsitelleessä eduskuntakeskustelussa, että esitys alla 30-vuotiaiden määräaikaisista työsuhteista on syrjivä.
– Olen sitä mieltä, että työ on aina parempi kuin työttömyys. Olen myös sitä mieltä, että määräaikainen työ on parempi kuin ei työtä ollenkaan. Mutta teidän esityksenne alle 30-vuotiaiden henkilöiden määräaikaisista työsuhteista ilman perusteita on ikäsyrjivä. Se syrjii ihmisten työsuhteita iän perusteella. Kolme kuukautta ei ole niin pitkä työttömyys, että se legitimoisi tämän tarkoituksen. Jos me ajattelemme vaikkapa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, sen 21 artikla kieltää ikäsyrjinnän, Filatov painotti.
– Meillä on nollasopimukset, meillä on vuokratyö, meillä on koeaika, meillä on myös perustellusta syystä mahdollisuus solmia määräaikainen. Miksi nämä perusteettomat määräaikaiset toisivat lisää työtä? hän hämmästeli perään.
Filatov totesi, että ei voida ajatella, että 30 vuoden iässä työelämän pelisäännöt ovat ikään kuin nuorisotyöttömyyden hoitamista. Kolmekymppinen on perheen ruuhkavuosi-iässä, jossa on usein pieniä lapsia, tai hän miettii perheen perustamista ja esimerkiksi lasten hankkimista.
– Minusta on jotenkin aivan käsittämätöntä, että perhevapaauudistus meni mönkään ja ikään kuin sen jälkeen meille ollaan tuomassa tähän saliin laki, joka toimii täysin päinvastaiseen suuntaan eli heikentää nimenomaan pienten lasten vanhempien työmarkkina-asemaa.
Saksan tilannetta ei voi verrata Suomeen.
Filatov pohti myös hallituksen kaavailemaa irtisanomisten helpottamista alle 20 hengen yrityksissä. Hän käänsi katsetta Saksaan, josta mallia on ilmeisesti Suomeenkin haettu.
Filatov muistutti, ettei Saksa ole ratifioinut asiaan liittyviä kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksia, jotka Suomi sen sijaan on.
– Me olemme täysin erilaisessa kansainvälisessä tilanteessa suhteessa Saksaan. Saksassa muutoinkin lainsäädäntö lähtee siitä, että irtisanomissuoja soveltuu vain yli 10 työntekijän yrityksiin, mutta siellä on silti kielletty syrjintä, ja se on eri asia. Saksa ei ole ratifioinut ILOn irtisanomissuojaa koskevaa yleissopimusta, Suomi on ratifioinut sen 1992. Sopimus sallii irtisanomissuojasta syrjäyttämisen vain hyvin rajatuilla ryhmillä, ja ne eivät oikeastaan tähän hallituksen esitykseen istu. Sopimus edellyttää, että irtisanomisella on aina asianmukainen peruste, ja jos nyt lähdetään heikentämään niitä perusteita, joita henkilökohtaisesti on, niin ollaan hyvin lähellä sitä, miten meillä syrjimättömyys toteutuu ja miten nämä perusteet siihen istuvat.
“Tämä oli siis hallituksen harhautus, kuollut kissa.”
Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) näki hallituksen “läväyttäneen kuolleen kissaan keskustelupöytään”.
– Kun väittelyssä omat argumentit loppuvat, voi lyödä pöytään kuolleen kissan, jolloin kaikki ihmettelevät sitä kuollutta kissaa ja varsinainen aihe pääsee unohtumaan, Harakka selvensi.
Hän puhui “kehyshiirestä” kehysriihen sijaan ja katsoi hallituksen unohtaneen kaikki isot ongelmat ja päätökset ja keskittyneen mikroskooppisiin asioihin. Hallituksen kuollut kissa on Harakan mukaan juuri nämä “fiktiiviset” muutokset irtisanomissuojaan. Ne kaataa Harakan mukaan joko Suomen perustuslaki tai EY-tuomioistuin.
– Tämä oli siis hallituksen harhautus, kuollut kissa, johon tietenkin työväenpuolueiden ja palkansaajaliikkeen oli pakko ottaa kantaa.
Harakka muistutti työoikeuden professorin Seppo Koskisen jo todenneen, että on erittäin epätodennäköistä, että hallituksen muutosehdotukset toteutuvat.
– Kuinka kauan hallitus kuvittelee voivansa hämätä suomalaista pienyrittäjää? Ja voi tulla ikävänä yllätyksenä, että pitkää päivää painava yksinyrittäjä on jo huomannut, että hallituksen sanat ovat kyllä lämpimiä mutta toimet kylmiä. Jos tässä ja nyt aidosti haluaisitte auttaa yksinyrittäjiä työllistämään, ette heiluttelisi harhakuvia irtisanomissuojan heikennyksistä vaan toteuttaisitte SDP:n vaihtoehtobudjetissaan jo syksyllä 2015, siis jo 3 vuotta sitten, esittämän ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausvähennyksen, ja siihen päälle vielä arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajan nostamisen ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä kymppitonnista – laillisia, hyväksyttäviä ja, erotuksena hallituksen katteettomiin lupauksiin, myös toteuttamiskelpoisia parannuksia, Harakka sanoi.
– Itse, joka olen neljällä vuosikymmenellä toiminut pienyrittäjänä, kyllä tiedän, mistä puhun. Sitten te yritätte vielä tätä silmänkääntötemppua, että haukutte demarit yritysvastaisiksi, jotta kukaan ei huomaisi, että suurille konserneille kyllä lapioitte rahaa ja sote-uudistuksella yritätte lapioida vielä lisää mutta pienyrittäjän olette oikeasti jättäneet oman onnensa nojaan.
“Tämä on leikkaamista ja ihmisten sumuttamista.”
SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen tarkasteli hallituksen sosiaalietuuksiin lupaamia satsauksia.
– Tässähän on kyseessä se, että tänne sosiaalietuuksiin palautetaan nyt 50 miljoonaa, mutta sitä ennen tästä kokonaisuudesta on leikattu 700 miljoonaa. Eli tappiolle jäävät nämä ihmiset 650 miljoonaa, ja se on, kuulkaa, iso raha. Eikä tämä riitä, nyt hampaissa on sitten työelämän epätasa-arvon lisääminen. Tulee potkulaki ja perusteettomat pätkätyöt nuorille.
Hallitus on kertonut korottavansa vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) palasi vastauksessaan Viitaselle viime vaalikauden tapahtumiin, silloin SDP:kin oli hallituksessa.
– Kuten te varmaan muistatte, niin te ette halunneet korottaa näitä alimpia päivärahoja — sairauspäivärahoja, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoja – vaan te tietoisesti jätitte ne alemmalle tasolle, ja nyt tällä vaalikaudella tämä asia on korjattu, Vehviläinen sanoi.
– Jos te sanotte, että 50 miljoonaa on suuri parannuspaketti siihen nähden – 50 miljoonaa – että te olette leikanneet samaan aikaan 700 miljoonaa, niin yhteensä nämä ihmiset jäävät tappiolle 650 miljoonaa euroa. Puhun näistä mittasuhteista. Ja muistutan teitä, ministeri, että viime kaudella me nostimme muun muassa sitä työttömyysturvaa ja teimme etuuskorotuksia yli 300 miljoonan euron edestä, Viitanen kuittasi.
– Täällä nimittäin erityisesti keskusta mutta myös siniset jatkuvasti viikonloppupuheissaan sanovat, että eriarvoisuutta tulee torjua, indeksileikkaukset tulee perua, ja sitten kun käykin riihessä niin, että tätä ei tapahdu, hupsista, leikkaukset jatkuvat eläkkeensaajilta, opiskelijoilta, lapsiperheiltä, niin sitten vain ollaan, vihellellään ja sanotaan, että eihän tässä mitään, että hyvää politiikkaa tehdään. Joku takuu pitää olla sanoilla, Viitanen jatkoi.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne palasi eilisiltaisessa Twitterin meemi-kuvassaan päivän keskusteluun.
– Sipilän hallitus on itse kasvattanut eriarvoisuutta yli 700 milj. € leikkauksilla. Kehysriihessä hallitus palautti 50 milj. € ja juhlii itseään eriarvoisuuden vähentämisen sankarina. Tämä ei ole eriarvoisuuden poistamista. Tämä on leikkaamista ja ihmisten sumuttamista, hän kirjoitti.
Sipilän hallitus on itse kasvattanut eriarvoisuutta yli 700 milj. € leikkauksilla. Kehysriihessä hallitus palautti 50 milj. € ja juhlii itseään eriarvoisuuden vähentämisen sankarina.
Tämä ei ole eriarvoisuuden poistamista. Tämä on leikkaamista ja ihmisten sumuttamista. pic.twitter.com/qxNIMWB1HI
— Antti Rinne (@AnttiRinnepj) April 17, 2018
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.