Työmarkkinat
28.8.2019 08:55 ・ Päivitetty: 28.8.2019 08:55
“Työpaikat ovat vaakalaudalla” – Hoitajaliitto: “Näihin yhteisiin talkoisiin tarvitaan hallitusta”
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola (kuvassa) vaatii, että kunta-alan työpaikat on turvattava.
Kun kilpailukykysopimus (kiky) tehtiin vuonna 2016, Superin ehtona oli, että hallitus ryhtyy toimiin turvatakseen työpaikat, mikäli kuntatalous näyttää negatiiviselta.
– On erittäin tärkeää, että hoitajien työpaikat säilyvät ja peruspalvelut voidaan tuottaa laadukkaina, Paavola sanoo painottaa tiedotteessa.
Kuntien talous näyttää liiton mukaan heikolta, ja säästötoimet koskettavat erityisesti sote-palveluja, joista on muutenkin säästetty jo useita vuosia. Kunnissa ja kuntayhtymissä käydään yt-neuvotteluja, joiden seurauksena on lomautuksia ja jopa irtisanomisia.
– Työpaikat ovat vaakalaudalla.
“Hallituksen on korvattava kunnille kiky-menetykset.”
Super korostaa, että henkilöstöä ei ole järkevää irtisanoa tilanteessa, jossa todellisuudessa tarvitaan lisää työvoimaa. Erityisesti vanhustenhoidossa on liian vähän henkilökuntaa. Liitto huomauttaa, että kun viimeinkin 0,7:n hoitajamitoitus saadaan lakiin, tarvitaan kaikki koulutetut hoitajat ja tukityöntekijät pysymään alalla.
Lisää aiheesta
– Näihin yhteisiin talkoisiin tarvitaan hallitusta, Paavola sanoo.
Hoitajaliitto arvioi, että verovähennykset ja aikaisempien parempien kuntatalousvuosien perusteella tehdyt leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat vieneet kuntatalouden syöksyyn. Koska valtionosuudet lasketaan aikaisempien vuosien perusteella, eivät ne välttämättä ole riittäviä nykyiseen kuntien taloudelliseen tilanteeseen.
– Juuri näin on nyt käynyt. Työajan pidennykset eivät myöskään näy kunnissa sellaisina säästöinä, mitä valtiovarainministeriössä aikoinaan ennakoitiin. Hallituksen on korvattava kunnille kikystä aiheutuneet tulon menetykset.
Jäsenistö on kokenut kiky-sopimuksen erittäin epäreiluksi.
Super pitää työajan palkatonta pidennystä ongelmallisena. Eri työehtosopimuksissa pidennys on sovittu toteutettavaksi eri tavoin ja osalla aloista se on sopimuksissa määräaikaisena. Työntekijät ovat liiton mielestä silloin eriarvoisessa asemassa. Sopimus tehtiin, kun valtion talous oli kurjassa jamassa, mutta nyt talouden tila on parempi.
– Reiluinta on, jos työajan pidennystä ilman rahallista korvausta ei jatketa uusissa sopimuksissa, Paavola toteaa.
Ammattiliittojen jäsenistö on kokenut kiky-sopimuksen erittäin epäreiluksi. Ne tulivat kolme vuotta sitten silloista hallitusta vähintään puolitiehen vastaan ilman suurempaa kiitosta, Super muistuttaa. Hallituksen esittämät vaihtoehdot säästötoimille olivat kikyä kovemmat, joten todellista vaihtoehtoa ei ollut.
– Jos kikyn vuoksi menetetty luottamus halutaan saada takaisin, on hallituksen ja työnantajien vuoro tulla työntekijöitä puolitiehen vastaan, Paavola vaatii.
SuPerissa on 90 000 jäsentä, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kasvatusalalla julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.