Työryhmällä ei ole antaa yhteistä esitystä työllisyyden edistämisen ministeriryhmälle tänään. Pentikäisen mukaan ryhmässä oli vaikea sopia siitäkin, mitä ministeriryhmälle kerrotaan.

–  Tämä on iso pettymys, kun töitä on tehty koko vaalikausi, mutta mitään olennaista ei ole saatu aikaan. Tämä oli odotettua, mutta valitettavaa, koska yritykset tarvitsevat työpaikkasopimista pystyäkseen menestymään kilpailussa, Pentikäinen sanoo STT:lle.

Viime vaiheessa työryhmän pöydällä oli työministeri Tuula Haataisen (sd.) valtiosihteerin Ville Kopran valmistelema kaksivaiheinen esitys, mutta se kaatui työnantajia edustavien Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vastustukseen.

–  Jos luottamusmiesjärjestelmä olisi tuotu lakiin, olisi syrjäytetty järjestäytymättömien ja johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen neuvotelleeseen liittoon kuuluvien työntekijöiden oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet omalla työpaikalla.

Pentikäisen mukaan tältä työryhmältä ei tällä toimeksiannolla synny mitään esitystä, mutta hallitus voi antaa työryhmälle uuden toimeksiannon, jos haluaa.

–  Meidän mielestä olisi joka tapauksessa hyvä hakea ratkaisua. Olemme valmiit jatkamaan keskustelua, ja uskon että kaikki muutkin ovat.

Työryhmän oli määrä antaa esityksensä työllisyyden edistämisen ministeriryhmälle jo maanantaina, mutta se sai pari päivää jatkoaikaa.

Ministeriryhmä päättää keskiviikkona iltapäivällä, pyytääkö se työryhmää vielä jatkamaan yritystä vai ottaako hallitus asian omiin käsiinsä.

Aineksia jatkovalmisteluun voisi Pentikäisen mukaan vielä löytyä työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellusta vastauksesta eduskunnan viime kaudella antamaan lausumaan paikallisesta sopimisesta. Hänen mukaansa vastaus on käsitelty työryhmässä.

Hallitus on kaivannut työmarkkinajärjestöiltä linjauksia viimeistään huhtikuun puoliväliriiheen. Yhteinen tavoite on ollut, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia voitaisiin lisätä myös yleissitovia työehtosopimuksia noudattavissa järjestäytymättömissä yrityksissä. Suurin hankaus työryhmän työssä olikin, millä pelisäännöillä mahdollisuuksia laajennettaisiin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

Yrittäjät ja EK ovat ajaneet työryhmässä mallia, jossa olisi poistettu kaikki laissa olevat sopimisen kiellot järjestäytymättömiltä yleistä työehtosopimusta noudattavilta yrityksiltä ja mahdollistettu sopiminen luottamusvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa.

–  Se toteuttaisi yrittäjien ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja myös eduskunnan ponnessa (viime vaalikaudella) esittämän tahdon, Pentikäinen sanoo.

Esillä olleessa mallissa ensimmäisessä vaiheessa keskusjärjestöt olisivat suositelleet omia jäsenliittojaan tekemään muutoksia työehtosopimuksiin seuraavalla laajalla tes-kierroksella. Keskeisin niistä olisi ollut suositus, jonka mukaan alle 10 hengen yrityksissä sopijaosapuolena olisi voinut toimia koko henkilöstö yhdessä.

–  Me ei uskota suosituksiin, niillä ei ole ollut tähänkään asti vaikutusta, EK:lla ei ole sääntöjensä puolesta edes mahdollisuutta antaa suosituksia, Pentikäinen tyrmää.

Jos tes-muutokset olisi viety suositusten mukaisesti läpi, toisessa vaiheessa olisi uusittujen työehtosopimusten kautta avattu samanlainen mahdollisuus myös järjestäytymättömien työnantajien yleissitovalle kentälle tekemällä tarvittavat lainsäädäntömuutokset.

Ehdotettu ratkaisu oli samantapainen kuin Juha Sipilän (kesk.) kaudella Suomen Yrittäjien tyrmäämä niin sanottu kiky-kompromissi.

Mallissa oli tiettävästi myös muita työnantajille hankalia asioita, kuten että työehtosopimuksissa olisi sovittu henkilöstön tulkintaetuoikeudesta ristiriitatilanteessa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan järjestön tavoitteena oli tasavertaisen neuvotteluaseman turvaaminen myös järjestäytymättömien yritysten kentässä.

–  Meille ei käy, jos järjestäytymättömät työnantajat asetetaan parempaan asemaan kuin järjestäytyneet, Eloranta sanoo.

Hän korostaa, että hallitusohjelman kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta on keino viedä asiaa eteenpäin.

Elorannan mukaan ratkaisua on vaikea löytää, jos työnantajapuolella ei ole halua liikkua omista kannoistaan. Pallo on nyt hallituksella, joka päättää jatkotoimista.

–  Olemme valmiit edelleen jatkamaan keskustelua, Eloranta kertoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei halua kommentoida asiaa ennen kuin ministeriryhmä julkistaa jatkotoimenpiteensä.