Ryhmä ei kuitenkaan päässyt sopuun merkittävistä muutosehdotuksista esimerkiksi perhevapaisiin tai kotihoidontukeen. Sen mielestä vanhempainrahoista ja lastenhoidon tuista pitää laatia kattava selvitys.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää keinoja, joilla hallitus voisi toteuttaa tavoitteitaan esimerkiksi perhevapaiden tasaisemmasta jaosta, syrjinnän estämisestä ja vanhemmuudesta työnantajille koituvien kustannusten tasaamisesta.

Ehdotukset luovutettiin sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) tiistaina. Hänen mukaansa hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia huhtikuun puoliväliriihessä.

Työryhmän puheenjohtajana toimi Grahn-Laasosen valtiosihteeri Laura Rissanen.

TYÖRYHMÄN esittämiin lainsäädäntömuutoksiin kuuluu esimerkiksi se, että tasa-arvolakiin kirjattaisiin syrjinnän työelämässä koskevan myös määräaikaisia työsuhteita.

Muistiossa esitetään myös tiedottamisen parantamista ja tasa-arvovaltuutetun resurssien lisäämistä, jotta valtuutettu voi avustaa syrjittyjä oikeudellisesti.

Ryhmä myös esittää, että hallitus selvittäisi perhevapaakorvauksesta luopumista ja vaihtoehtoa sille. Perhevapaakorvausta maksetaan työnantajille, ja sen tarkoituksena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Nykyisin korvaus on 2  500 euroa työntekijää kohden. Hallitusohjelman mukaan korvaus oli tarkoitus laskea korvausta 1  500 euroon, mutta hallitus perui leikkauksen jo syksyllä 2023.

TYÖRYHMÄ keskusteli kotihoidon tuen lyhentämisestä ja vanhempainvapaiden siirtämisen rajaamisesta, mutta näistä ei löytynyt yksimielisyyttä.

Esillä oli kotihoidon tuen lyhentäminen siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias. Nykyisin kotihoidon tukea voi saada alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseen. Keskustelussa olivat myös kotihoidon tuen kiintiöiminen molemmille vanhemmille ja tuen porrastaminen.

Myös vanhempainvapaan siirto-oikeuden poistaminen tai rajoittaminen oli pöydällä. Tällä hetkellä kummallakin vanhemmalla on oikeus käyttää 160 vanhempainrahapäivää. Toiselle vanhemmalle voi luovuttaa omistaan enintään 63 päivää.

PALKANSAAJIEN keskusjärjestöt SAK ja STTK arvostelevat työryhmän lopputulosta. Niiden mielestä esitetyt toimet ovat pääosin kosmeettisia eivätkä korvaa hallituksen muiden työelämämuutosten aiheuttamia haittoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tilanteeseen.

STTK nostaa tiedotteessaan esiin hallituksen heikennykset, joita ovat esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perustetta vuoden ajaksi sekä henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen.

– Kun otetaan huomioon raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tyypillisimmät ilmenemismuodot, valmisteilla olevat lainsäädäntötoimet ovat ristiriidassa työryhmän tavoitteiden kanssa, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoo tiedotteessa.

Kirvesiemen mukaan muutosten kielteiset vaikutukset raskaus- ja perhevapaasyrjintään tulevat olemaan paljon merkittävämpiä kuin työryhmän esittämät toimet turvan parantamiseksi.

– Tästä syystä hallitusohjelman kokonaisvaikutukset todennäköisesti lisäävät eivätkä vähennä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.

STTK pitää valitettavana, ettei suuri osa palkansaajakeskusjärjestöjen ehdottamista keinoista puuttua syrjintään ole päätynyt raporttiin.

STTK ja SAK toteavat eriävässä mielipiteessään, että työryhmän loppuraportissa esitettävät lainsäädäntöehdotukset ovat enimmäkseen kosmeettisia, eivätkä ole missään nimessä riittäviä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

– Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden osalta loppuraportissa ehdotetaan vain selvennyksiä laissa käytettyihin sanamuotoihin. Korjaus ei missään määrin ole riittävä – varsinkaan, kun on tiedossa, että syrjintä on tyypillistä nimenomaan määräaikaisissa työsuhteissa, joihin ollaan jo tekemässä merkittäviä heikennyksiä, Kirvesniemi sanoo.

TYÖNANTAJIA edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) taas pitävät raskaana olevien tai perhevapaata käyttävien työntekijöiden suojaa ja turvaa jo nyt korkeana.

EK ja KT olisivat kannattaneet siirto-oikeuden poistamista ja kotihoidon tuen lyhentämistä. Järjestöjen mukaan ne kannustaisivat vanhempia jakamaan hoitovastuuta ja edistäisivät naisten paluuta töihin. Myös kustannukset työnantajille voisivat jakautua paremmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

SUOMEN YRITTÄJÄT jätti eriävän mielipiteen työryhmän muistioon. Yrittäjäjärjestö nostaa esiin ministeriön työryhmän tueksi tutkimuslaistos Laborelta tilaaman vanhemmuuden kustannuksien jakaantumisesta työnantajien välillä Pohjoismaissa ja Virossa.

– Selvitys osoitti, ettei yhtä pohjoismaista mallia ole olemassa. Selvityksessä kuitenkin esitettiin, että Tanskan vanhempainvapaakorvausrahaston mallista voisi ottaa oppia Suomen vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakautumisen edistämiseksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät esittääkin siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa valtaosa perhevapaalla olevan toimeentulosta rahoitetaan verotuksella ja pienempi osa työnantajien perustamista vanhempainvapaarahastoista. Perhevapaalla olevan toimeentulo tulisi turvata yhteisistä, verotuksella kerätyistä varoista, järjestö katsoo.

– Kun kustannusvastuu ei olisi työnantajalla, voisi vaikutuksena olla myös nykyistä positiivisempi suhtautuminen perhevapaisiin, Hellstén sanoo.

Uutista täydennetty klo 10.37 Grahn-Laasosen kommentilla tiedotustilaisuudesta.