Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Työmarkkinat

Työsopimuslaki täyttää tänään 100 vuotta – Niklas Bruun kuvaa merkitystä suureksi: ”Ainoa sääntely, joka antoi pelisääntöjä”

iStock

”Tämän lain säännökset koskevat sopimuksia, joissa toinen sopimuskumppani, työntekijä, sitoutuu tekemään toiselle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alla korvausta vastaan.”

Johannes Ijäs

Demokraatti

Näin alkaa työsopimuslaki, joka annettiin Suomessa 1.6.1922. Laki täyttää tänään tasan 100 vuotta.

Svenska handelshögskolanin kauppaoikeuden emeritusprofessori Niklas Bruun toteaa, että työsopimuslailla oli suuri merkitys. Maailmansotien välisenä aikana Suomessa ei nimittäin solmittu työehtosopimuksia ollenkaan. Työnantajapuoli kieltäytyi jyrkästi työehtosopimustoiminnasta ja piti ay-toimijoita nykypäivän termeillä ilmaisten suorastaan ”terroristeina”, Bruun kuvailee.

– Tavallaan ainoa sääntely, joka antoi pelisääntöjä työsopimukseen ja työsuhteeseen tuli nimenomaan työsopimuslaista.

Bruunin mukaan tämän lain peruja maahamme on jäänyt historiallinen perinne melko yksityiskohtaisesta työsopimuslaista. Näin ei ole laita muissa Pohjoismaissa. Siellä ei ole vastaavaa yksilötason sopimuksen säätelemää lainsäädäntöä kuin Suomessa.

Toisin kuin täällä, muissa Pohjoismaissa työehtosopimuskäytäntö yleistyi jo 1920-30-luvuilla eikä väliin haluttu lainsäätäjää.

– Siellä oli jo paljon aikaisemmin pääpaino kollektiivisopimuksissa, työehtosopimuksissa.

Työsopimuslaki on sittemmin kokonaisuudistettu 1970 ja vuosituhannen vaihteessa.

– Sen perusrunko on pysynyt samana, vaikka työntekijän suojaa on parannettu uudistusvaiheissa.

Vuoden 1922 työsopimuslaki perustui Bruunin mukaan jo vuonna 1908 komiteamietinnössä tehtyyn ehdotukseen. Säätäminen otti kuitenkin aikaa, kun asia jäi muun muassa Suomen sisällissodan ja muiden tapahtumien jalkoihin.

– Se otettiin itsenäistymisen jälkeen esille.

Työsopimuslaissa oli Bruunin mukaan melko paljon inspiraatiota Saksasta. Ruotsissa oli myös samantyyppinen ehdotus vuosisadan vaihteen tienoilla, mutta siitä ei koskaan tullut lakia työmarkkinajärjestöjen vastustuksen takia. Ne halusivat pääpainon työehtosopimustoimintaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessakin vahvistui työehtosopimustoiminta ay-liikkeen saatua uuden nousun ja vasemmiston pystyessä toimimaan aiempaa vapaammin. Sinänsä työehtosopimuslaki Suomessa oli säädetty jo 1924.

Pitäisikö työsopimuslaki jälleen uudistaa?

– Varmaan jossain vaiheessa. Se edellyttäisi kyllä vähän parempaa luottamusta työmarkkinaosapuolten välillä kuin tällä hetkellä, Bruun vastaa.

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE