Työttömän aktiivisuudeksi ei lasketa sitä, että työtön etsii töitä satojen tuhansien muiden työttömien kanssa, alati vähenevien avoimien palkkatyöpaikkojen valikoimasta. Aktiivisuudeksi lasketaan se, että työtön saa töitä viideksi päiväksi kolmen kuukauden sisällä. Mistä näitä viiden päivän palkkatyöpaikkoja löytyy? Kuka selviää paperirumbasta ja tukien odottelusta Kelan kanssa nälkään kuolematta ja laskut ajallaan maksaen tuollaisen pienen työrupeaman jälkeen? Kuinka monella työttömällä on rahaa matkustaa haastatteluun kolmen kuukauden välein, kun jokainen euro on tiukalla?

Olisiko vihdoinkin aika ruveta haastattelemaan niitä yritysten rekrytoinneista vastaavia henkilöitä kolmen kuukauden välein ja vaatia selvityksiä a) annetuista lopputileistä b) palkattomista työntekijöistä c) palkattujen työntekijöiden määrästä.  Yrityksen kieltäytyessä haastatteluista siitä seuraisi rahallinen sanktio. Kerätyt varat voidaan käyttää työttömien palkkatukiin.

Työttömyys ei ole työttömän syytä. Työttömän turha juoksuttaminen ja tukien leikkaaminen, eli ostovoiman vähentäminen, ei lisää työpaikkoja.
Työtön haluaa normaalin työpaikan, jonka palkalla tulee toimeen, joutumatta kerjäämään apua pahoin ruuhkautuneesta Kelasta tai sosiaalitoimistosta. Työtön on ihminen ja yksilö.