Järjestö myöntää, että lausuttavana oleva lakiesitys pyrkii paikkaamaan joitain epäkohtia aktiivimallilainsäädännössä.

Haasteena kuitenkin on, että kun paikataan lain aukkoja, viranomaisten työ menee tulkinnanvaraiseksi mikromanageroinniksi, järjestö huomauttaa.

Pitkäaikaistyöttömiä yhdistää se, että heidän ongelmansa ovat yksilöllisiä, moninaisia ja erityisiä, järjestö muistuttaa.

– Työttömyys ei ole välttämättä päällimmäinen ongelma, joka täytyy ensin ratkaista, että voi työllistyä. Kysymys voi olla esimerkiksi asunnottomuudesta ja terveysongelmista.

Järjestö toteaa lausunnossaan, että kun työttömän ongelmien ratkaisuun saadaan oikea järjestys, työllistyminenkin edistyy aiempaa paremmin.

“Sosiaalinen toiminta on yksi tärkeimmistä työkyvyn säilyttäjistä”

Sosiaaliset verkostot ovat olennainen työllisyyteen vaikuttava tekijä, järjestö painottaa.

– Työpaikkojen hakeminen, hakemiseen liittyvät rekrytointitoiminnat ja vastaavat edistävät aktiivisuutta, ja tulisi siksi sisällyttää lakiesitykseen aktiivitoimena.

Lausunnossa selvennetään, että joukkoluentojen sijaan tutustumismatkat, verkostoitumistapahtumat sekä kulttuuri-, harraste- ja liikuntatapahtumat ovat paikkoja, joissa sana tilapäisistä mutta lupaavista oman alan työpaikoista liikkuu.

“Kaikki työvoimaviranomaisten tarjoama toiminta ei kerrytä aktiivisuutta”

Kaikki työvoimaviranomaisten tarjoama toiminta ei kerrytä aktiivisuutta. Työttömälle tulee antaa selkeä tieto siitä, täyttääkö jokin toimi aktiivisuusehdon vai ei, vaatii järjestö.

– Kaikki esityksessä olevat asiat olisi pitänyt arvioida jo ennen kuin aktiivimallia alettiin soveltaa.

– Heikosti tehty aktiivimallilaki on aiheuttanut 134 000 työnhakijan joutumisen aktiivimallileikkuriin, sivaltaa järjestö.

– Tämä on johtanut monien tukihakemusten jopa moninkertaiseen korjaamiseen ja aiheuttanut sitä kautta työttömille taloudellista ahdinkoa.