Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Työttömien sairauksia ei tutkita eikä hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen” – selvityshenkilöiltä karu tilannearvio ja parannusesityksiä osatyökykyisten tilanteeseen

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lääketieteen tohtori Raija Kerätär (2.:nen vas.) Oorninki Oy:stä ja johtaja Tuija Oivo (2.:nen oik.) työ- ja elinkeinoministeriöstä luovuttivat osatyökykyisten reitit työllisyyteen -selvityksensä loppuraportin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille Helsingissä.

– Olemme laittaneet yhteisen 70-vuotisen työkokemuksen panokseksi tätä duunia tehdessä. Rohkenemme sanoa, että työttömät ovat syrjässä työkykypalveluista, osin etuuksista ja sitä kautta myös osallisuudesta. Se on lauseeseen tiivistettynä selvityksen pointti, sanoi Tuija Oivo.

Johannes Ijäs

Demokraatti

STM asetti huhtikuussa lääketieteen tohtori Raija Kerättären Oorninki Oy:stä ja johtaja Tuija Oivon työ- ja elinkeinoministeriöstä kartoittamaan osatyökykyisten tilannetta työmarkkinoilla.

Tehtävänä oli selvittää siirtymiä työkyvyttömyysetuuksille ja sieltä pois sekä palveluita, joiden avulla edistetään osatyökykyisten työllistymistä tai pysymistä työelämässä. Lisäksi selvityshenkilöt arvioivat työkyvyttömien työttömien asemaa aktiivimallissa.

Selvityshenkilöt luovuttivat tänään loppuraporttinsa Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.) ja työministeri Jari Lindströmille (sin.).

Selvityshenkilöiden mukaan työttömien tilannetta pitää ratkoa hallituskausien yli jatkuvalla työllä.

”Tällaisten ihmisten työkyvyttömyyseläkkeen hylkyprosentti on lähes 90.”

Raija Kerättären mukaan yksi selvityksen päähavainnoista on, että työttömien heikentynyttä työkykyä ei tunnisteta palvelujärjestelmässämme. Kritiikki kohdistuu erityisesti terveydenhuoltoon, joka on ikään kuin vetäytynyt työttömien työkykypalveluista.

– Toisaalta havaittiin, että terveydenhuoltolaissa jo edellytetään, että kunnat selvittävät eri väestöryhmien terveystarpeita ja tekevät sen mukaisia toimenpiteitä. Mutta tämän väestöryhmän (työttömien) osalta tämä näyttää toteutuneen todella huonosti. Jo aikaisemmin tutkimuksessa on todettu, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ikätoverit. He käyttävät vielä vähemmän terveyspalveluja kuin työssäolevat, vaikka pitäisi olla oikeastaan toisin päin, Kerätär sanoi.

– Työttömien sairauksia ei tutkita eikä hoideta eikä heitä ohjata kuntoutukseen samoin kuin työssäkäyviä… Aika hätkäyttävää on se, että jos olet ollut 200 päivää työttömänä ja lähdet hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, tällaisten ihmisten työkyvyttömyyseläkkeen hylkyprosentti on lähes 90, kun se työssäkäyvillä on 31 prosenttia.

Selvityksessä ilmeni, että ei pelkästään työkyvyttömyyseläkepäätökseen liittyvät asiat vaan koko prosessi, jossa työtön lähtee hakeamaan etuuksia sairauksiensa tai työkyvyttömyytensä vuoksi, on ongelmallinen.

– Tässä ensimmäistä kertaa nostetaan esille avoimesti kentältä kaikuva huuto siitä, että työkyvyn arvioinnissa ei ole riittävää osaamista lääkärikunnassa. Toisaalta on myönnettävä, että pitkäaikaistyöttömän työkyvyn arviointi on vaativaa erityisosaamista eikä siinä pelkästään lääkäri ole ainoa lenkki. Tähän kohtaan pitää saada lisää osaamista.

”Työttömyydestä näyttää muodostuneen välitila työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välille.”

Kun työttömät tarvitsisivat monialaisia palveluja, niitä ei selvityksen mukaan palvelujärjestelmässämme kuitenkaan johda eikä koordinoi kukaan.

Selvityshenkilöiden arvion mukaan noin 43 000 työtöntä on tällä hetkellä etuus- ja palveluloukussa.
Joka viidennen pitkäaikaistyöttömän työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla ja kuntoutuksella. Lähes joka kolmas pitkäaikaistyötön on työkyvytön.

– Työttömyydestä näyttää muodostuneen välitila työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välille aika monelle suomalaiselle, Kerätär sanoo.

Passiivinen työttömyysturva syö valtaosan resursseista. Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan niitä käytetään tähän verrattuna vain pieni osa.

Selvityshenkilöt kiinnittivät huomiota myös siihen, että työkyvyn arviointivaihe, joka voi olla hyvin pitkä prosessi, ei kerrytä työttömyysturvan aktiivisuusehtoa. Sen pitäisi kerryttää.

”Järjestöjen voimavaroja ei saa missään mielessä hukata.”

Suomessa keskustelu välityömarkkinoista on ollut aaltoilevaa. Selvityshenkilöt puolustavat välityömarkkinoita, mutta luopuisivat samalla koko käsitteestä.

– Lähtisimme muodostamaan Euroopassa relevanttina pidettyä käsitystä yhteisötaloudesta tai yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Viesti on se, että kyllä meillä tarvitaan siirtymätyömarkkinoita.

– Järjestöjen voimavaroja ei saa missään mielessä hukata. Säätiöt ja kolmas sektori voivat toimia monessa roolissa. Ne ovat palveluntuottajia, työllistäjiä ja tekevät vapaaehtoistyötä, Tuija Oivo sanoi.

Kerätär summasi, että selvityksen perusteella Suomessa on tavoiteltava kokonaisohjelmaa, jossa ensimmäisenä tavoitteena on tunnistaa henkilöt, jotka tarvitsevat työkykypalveluita.

– Tavoittelemme että että henkilöt tulevat tunnistetuiksi ja he saavat yksilölliset ja vaikuttavat tukipalvelut ja etuudet. Tavoitteena on, että että avoimille ja siirtymätyömarkkinoille saadaan uusia rakenteita ja toimintatapoja, jotka tukevat vajaakuntoisten henkiöiden työhön osallistumista.

Selvityshenkilöt esittävät erilaisia toimia niin työkykypalveluiden kuin työmarkkinoiden uudistamiseen sekä etuuksien uudelleenjärjestämiseen. Yhteiskunnalisten yritysten toimintaedellytyksiä olisi parannettava työllistämisessä.

– Täytyy kyetä nykyistä joustavammin räätälöimään esimerkiksi palkkatukea, työhön valmennusta, työolosuhteiden järjestelyä. Työnantajat sanovat, että tämä on edelleen byrokraattista.

Selvityshenkilöt ehdottavat, että palkkatuki olisi jatkossa yksilölle itselleen maksettava etuus.

– Tai jopa tässä kohtaa miettisimme henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuuksia.

Järjestöt ja säätiöt voivat ensi vuonna käyttää palkkatukimäärärahoja 4000 henkilön työllistämiseen. Hallitus nosti määrää tuhannella. SDP:stä on vaadittu kokonaan tällaisen palkkatukikaton poistamista.

Lindströmin mukaan valmistelussa on lainsäädäntö, joka lähtee siitä, että jatkossa palkkatukea jaettaisiin siihen tehtyjen kriteerien kautta eikä kattoa enää olisi.

”Siinä ne hyvät uutiset olivatkin.”

Muun muassa SDP:stä on esitetty sitä, että julkisilla hankinnoilla voisi työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä. Samansuuntainen ajatus on selvityshenkilöilläkin.

– Kunnat käyttävät vuositasolla 12,5 miljardia euroa erilaisiin palvelun hankintoihin, esimerkiksi kiinteistö- ravitsemus- ja siivouspalveluihin. Miettikää, jos vaikka jokaiseen isoon 500 000 euron hankintaan liitettäisiin ehto työllistää osatyökykyinen, meillä olisi 25 000 ihmiselle töitä, Tuija Oivo sanoi.

Työministeri Jari Lindström luonnehti selvitystä pysäyttäväksi ja hänen oman hallinnonalansa merkittävimmäksi tällä hallituskaudella.

Lindstöm mainitsi budjettiriihessä perustetun valtakunnallisen työkykyohjelman ja sen, että jo nyt selvitetään, voisiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa työllistämisvelvoitteen julkisissa hankinnoissa vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen. Linsdtrömin mukaan monissa kunnissa asiaan on jo herättykin.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 10 000 osatyökykyistä vähemmän kuin hallituskauden alussa.

– Siinä ne hyvät uutiset olivatkin. Huonot uutiset ovat siinä on siinä, että meillä on syyskuun lopussa lähes 30 000 osatyökykyistä työtöntä. On myös arvioitu, että niin sanotusti kroonisesti työttömistä työkyvyttömiä olisi 26000–35 000. Kroonisesti työttömistä lähes puolet on ollut työttöminä vähintään 10 vuotta, Lindström kertasi lukuja.

– Huomattava osa työttömistä on käytännössä pitkään ollut syrjäytynyt avoimilta työmarkkinoilta ja karkeasti kymmenesosa ei ole ilmeisesti koskaan ollut niin sanotusti oikeissa töissä.

Asia hallitusohjelmaan.

Lindström kertoi tavanneensa ministeri Mattilan kanssa työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä sote- ja vammaisjärjestöjen edustajia.

– Järjestöt ovat sitoutuneet etsimään ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen ja työssä jaksamiseen.

Ministerit aikovat myös kutsua koolle eduskuntaryhmien edustajat pyöreän pöydän keskusteluun.

– Jopa niin pitkälle olen itse menemään tässä ajattelussa, että nämä asiat pitäisi saada hallitusohjelman tasolle. Silloin ne lähtevät eteenpäin ja niihin sitoudutaan, Lindström sanoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Johannes Ijäs

Politiikka
27.2.2020
Sanna Marin sanoo Demokraatin pääministerihaastattelussa, että hallitus ei tee politiikkaa uutisotsikoiden mukaan – ”Hallituskausi on nelivuotinen ja tässä ajassa pitää valmista tulla”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE