Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näkyy suoraan kuntien taloudessa, kun työttömyysturvan kuntaosuus eli niin sanotut sakkomaksut kohdistuvat pääosin pitkäaikaistyöttömiin, ja maksuosuus kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Tällä hetkellä yli 400 päivää työttömänä olleiden osuus sakkomaksuista on noin 80 prosenttia.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan mukaan kunnilla on vahvat taloudelliset kannusteet edistää kasvua ja työllisyyttä ja ne ovat ottaneet vastuun työllisyyden hoidosta ja panostaneet siihen merkittävästi.

– Heikko suhdannetilanne ja työttömyyden pitkittyminen siirtävät nyt kuitenkin kustannuksia kunnille tavalla, johon kunnat eivät voi vaikuttaa omilla toimillaan. Tulevassa kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta ja kevennetään kuntien sakkomaksutaakkaa, hän sanoo tiedotteessa.

Järjestöt nostavat esiin epäkohdan: kuntien etuuskulut eivät katkea, vaikka työtön työnhakija olisi koulutuksessa. Kunnille investointi osaamiseen näyttäytyy taloudellisesti neutraalina tai jopa haitallisena.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sanoo, että vapautuvilla sakkomaksuilla voitaisiin vahvistaa koulutusta ja kasvatusta kunnissa.

– Mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella on keskeinen keino tukea yksilöitä työllistymään ja samalla turvata osaavan työvoiman saatavuus. Samalla on huolehdittava selkeästä ohjeistuksesta ja yhdenmukaisista käytännöistä, jotta opintojen ja työnhaun yhteensovittaminen toimii sujuvasti eikä aiheuta epävarmuutta työnhakijoille, Murto sanoo tiedotteessa.

KUNTALIITTO ja OAJ esittävät kolmea määräaikaista ja suhdannetilanteeseen sidottavissa olevaa muutosta, joilla tilanne helpottuisi.

Järjestöt esittävät, että työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuminen ei kerryttäisi työttömyspäivien laskuria. Toiseksi palkkatuettu työ laskettaisiin nykyistä vahvemmin työllistymiseksi siten, että se katkaisee työttömyyden kertymän. Kolmanneksi työssäoloehdon kertymistä pitäisi järjestöjen mukaan tarkastella uudelleen suhdannetilanteisiin sidottuna.

– Kuntaliitto ja OAJ esittävät, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa työttömille mahdollistettaisiin määräaikaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin johtava opiskelu työttömyysetuudella siten, että etuuden rahoitusvastuu olisi opiskelun ajalta valtiolla.

– Koulutuksen laajempi hyödyntäminen tukisi osaavan työvoiman saatavuutta, nostaisi koulutustasoa, vahvistaisi työllistymisedellytyksiä ja vastaisi talouden rakennemuutoksen sekä kansainvälisen kilpailun kasvaviin osaamistarpeisiin.

Reina ja Murto toteavat tiedotteessa, ettei julkisessa taloudessa ei ole varaa päätöksiin, jotka heikentäisivät kuntien peruspalveluja. He muistuttavat, että uudet valtionosuusleikkaukset kohdistuisivat väistämättä sivistys- ja työllisyyspalveluihin ja johtaisi osaamistason heikentymiseen.