Politiikka

Uhkana poliittisen osallistumisen jakautuminen – demokratiaoppaissa ei aina mainita äänestämistä

Timo Jaakonaho
Timo Jaakonaho
Timo Jaakonaho

Suomalaisen demokratian suurin ongelma on poliittisen osallistumisen epätasainen jakautuminen. Näin arvioi valtiotieteen tohtori Merja Jutila Roon raportissaan Kenen Demokratia, joka ilmestyy ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön julkaisemana.

Vaaleissa äänestävät ahkerimmin muutenkin politiikkaa aktiivisesti seuraavat ihmiset, jotka ovat usein korkeasti koulutettuja ja hyvätuloisia. Matalasti koulutetut ja työttömät ovat poliittisesti keskimäärin huomattavasti passivisempia.

Jutila Roonin mukaan uudet osallistumistavat kuten kansalaisaloitteet eivät korjaa tätä eriarvoistumista, koska myös niitä hyödyntävät ahkerimmin hyväosaiset.

– Useimmille suoran demokratian keinot ovat tuntemattomia. Kansalaisista 65 prosenttia ei ole koskaan allekirjoittanut kansalaisaloitetta. Vain 15 prosenttia seurasi vuoden 2015 eduskuntavaaleja sosiaalisesta mediasta, Jutila Roon sanoo.

Edustuksellista demokratiaa tulisi hänen mukaansa vahvistaa. Käytännön keinoina voisi olla puolueiden toiminnan avaaminen esimerkiksi sisäisten jäsenäänestysten avulla ja puoluerakenteita keventämällä.

Osassa koulujen demokratiaoppaista ei puhuta lainkaan äänestämisestä.

Kalevi Sorsa -säätiön julkaisutilaisuuteen osallistuneen tutkija Veikko Erantin mukaan nopeat muutokset eivät ole puolueille ominaisia.

– Puolueiden organisaatiot on rakennettu niin, ettei niitä vallattaisi. Suurten muutosten välttäminen on siis järjestelmän tavoiteltu ominaisuus, jolla pidetään mahdollista sisäistä konfliktia kurissa, Eranti sanoo.

Jutila Roon vahvistaisi edustuksellista demokratiaa myös alentamalla äänestysikärajaa ja lisäämällä koulujen demokratiakasvatusta. Osassa koulujen demokratiaoppaista ei hänen mukaansa puhuta lainkaan äänestämisestä.

Tilaisuuteen osallistuneen kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mukaan äänestysikärajan laskeminen saattaisi pakottaa koulut ottamaan demokratiakasvastuksen enemmän tosissaan. Hän nosti esiin myös sen, että äänestysbussit jättävät usein väliin ammattioppilaitokset.

– Tätä perustellaan sillä, että opiskelijoina on vain vähän yli 18-vuotiaita. Tämä muuttuisi, jos äänestysikärajaa laskettaisiin, Taavitsainen sanoo.

Jutila Roonin mukaan demokratiakasvatus on ammattioppilaitoksissa erityisen huonoissa kantimissa.

– Vain puolessa ammattioppilaitoksista on tarjolla mitään demokratiakasvatukseen liittyviä teemoja vaikka tiedetään, että niissä opiskelevien poliittinen osallistuminen on muita heikompaa.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat