Lisärahaa kehysten ulkopuolelta on jo kevään aikana luvassa ainakin puolustukseen ja energiahuoltovarmuuteen.

– Puhumme valitettavasti mittaluokasta sadat miljoonat. Kun katsomme talouden kokonaisuutta, nämä vaikutukset ovat paljon mittavampia. Toivottavasti jäämme mittaluokassa pienemmäksi kuin koronapandemian osalta.

– Tulemme tarvitsemaan paljon panostuksia puolustusvoimille, sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen, energiahintojen kompensointiin, sen varmistamiseen, että Suomessa on huoltovarmuutta ja ihmisten arki sujuu mahdollisimman normaalilla tavalla myös seuraavat vuodet, Marin sanoi politiikan toimittajille keskiviikkona Säätytalolla.

Ukrainan sota on nostanut roimasti raaka-öljyn hintaa mikä korottaa ainakin bensanhintaa sekä lämmitys- ja kuljetuskustannuksia. Myös elintarvikkeiden hintojen odotetaan nousevan.

Marinin mukaan uusiutuvan energian investointeja ollaan nopeuttamassa koko Euroopassa, mutta toisaalta energiaturve tekee paluun suomalaisen huoltovarmuuden polttoaineeksi varmuusvarastoihin ainakin tälle vuodelle.

– Meidän pitää varmistaa se, että Suomessa kodit lämpiävät.

– Olemme tuoneet Venäjältä paljon haketta ja voidaan ennakoida, ettei tälle tuonnille ole sellaista varmuutta kuin aikaisemmin. Kyllä meidän pitää varautua siihen, että meillä on polttoainetta kaikissa tilanteissa. Se ei tarkoita sitä, että emme luopuisi energiaturpeen käytöstä. Kaikki ilmastotavoitteet ovat edelleen olemassa. Lyhyellä aikavälillä, puhumme siis tästä vuodesta, meidän on tarpeen täyttää kaikki varastot.

Marin toivoi, että EU:n riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta puretaan mahdollisimman nopeasti. Suomi tukee pakotteiden kiristämistä entisestään.

– Me tuemme sitä, että reaktion pitää olla voimakas ja kaikki porsaanreiät pitää pyrkiä tilkitsemään.

– Suomi tukee myös pakotteiden laajentamista, myös Swiftin laajentamista, Marin sanoi ja viittasi pankkien tunnusnumeroiden rekisteröintiä hoitavaan järjestelmään, josta on suljettu nyt ulos seitsemän venäläispankkia.

Puolustusmenojen ja huoltovarmuuden lisäksi Ukrainan sota nostaa pintaan myös kysymykset sisäisestä turvallisuudesta ja kriittisestä infrastruktuurista. Lisätalousarvio on luvassa keväällä ja tilanne heijastuu Marinin mukaan ”ilman muuta” myös kehysriiheen.

Viime keväänä sovituista pysyvien menojen karsimisesta 370 miljoonalla eurolla pidetään Marinin mukaan edelleen kiinni.

– Sanoisin näin, että meillä on sopimus olemassa siitä, että me tulemme pysyviä menoja karsimaan tuolla 370 miljoonalla eurolla ja suhtaudumme tähän työhön vakavasti ja sitä työtä tehdään.

Isot investoinnit ovat Marinin mukaan erillinen kokonaisuus. Kehystä ei olla avaamassa kaikkien menojen osalta.

– Tämän kriisin varjolla emme tule tekemään mitään menojen kasvattamista.

EU:ssa on väläytelty yhteistä velanottoa puolustus- ja energiainvestointeihin. Komission esitystä asiasta ei ole olemassa. Marinin mukaan Suomi voi akuutissa tilanteessa suhtautua myönteisesti välineisiin, jotka ”auttavat maita auttamaan itseään”.

– Yhteiset menettelyt, niihin varmasti suhtautuisimme huomattavan kriittisesti. Elpymisvälineen kaltaisiin avustuksiin suhtautuisimme kielteisesti. Se ei olisi meille helppo keskustelu, Marin sanoi.

Eduskunta on saamassa hallituksen uuden muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän selonteon lähiviikkojen aikana. Marinin mukaan linjauksiin pyritään kriisitilanteessa hakemaan puolueiden yhteistä konsensusta. Marin ei halunnut ennakoida selonteon mahdollisia kantoja tai omia näkemyksiään sotilaallisesta liittoutumisesta.

– On mahdollista, että sellainen päivä tulee, jolloin oman kantani kerron.