Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Ulkoasiainvaliokunnalta yksimielinen mietintö: Suomen haettava Natoon – Turkin toimet nousivat esiin tiedotustilaisuudessa

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Vasemmalta, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) ja puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) valiokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä tänään.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomen tulee hakea Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä turvallisuutensa vahvistamiseksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Mietintö on yksimielinen. Nato-jäsenyys ei korvaa kansallisen puolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kriisinsietokyvyn ylläpitoa, vaan täydentää niitä. Se ei myöskään muuta Suomen ulkopolitiikan peruslinjaa, johon kuuluu ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustaminen sekä rauhan ja vakauden edistäminen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) muotoili.

Valiokunta ehdottaa täysistunnon hyväksyttäväksi myös kannanottoa, jossa valtioneuvoston edellytetään pitävän eduskuntaa informoituna jäsenyysprosessin etenemisestä. Valiokunta antoi mietintönsä kahdesta valtioneuvoston selonteosta tänään.

Valiokunta korostaa tiedotteensa mukaan, että jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan vaan sen tehtävänä on Suomen turvallisuuden vahvistaminen. Aktiivisen ja ennakoivan diplomatian sekä vakautta edistävän ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkaminen myös Naton jäsenenä on tärkeää.

Valiokunta toteaa, että Venäjän jo pidempään jatkunut voimapolitiikka ja tavoite Euroopan jakamisesta etupiireihin sai uuden ulottuvuuden maan hyökättyä Ukrainaan, ja että tilanteeseen reagoimatta jättäminen johtaisi Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen liikkumatilan kaventumiseen.

Olemassa olevista turvallisuutta lisäävistä vaihtoehdoista Nato-jäsenyyden katsotaan olevan Suomelle vahvin mahdollinen lisäsuoja sotilaallisen pidäkevaikutuksensa takia. Suomella ei ole tarvetta asettaa mitään reunaehtoja Nato-jäsenyyden hakemisessa.

Valiokunta toteaa, että Nato-jäsenyys muuttaa Suomen suhdetta ja yhteistyömahdollisuuksia Venäjän kanssa merkittävästi ja merkitsee uuden tasapainon hakemista Suomen ja Venäjän välille.

Valiokunnan mukaan on tärkeää, että jatkossakin löytyy toimiva ja ammattimainen tapa tehdä yhteistyötä Suomelle merkittävän rajanaapurin kanssa. Venäjä-suhde säilyy Suomelle kaikissa olosuhteissa keskeisenä kansallisena kysymyksenä, valiokunnan tiedotteessa sanotaan.

Halla-aho kuvasi tiedotustilaisuudessa, että asiantuntijakuulemiset ja valiokunnissa käydyt keskustelut ovat muuttaneet monen edustajan Nato-kannan.

– Nekin, joiden kanta on pysynyt ennallaan, ovat saaneet tiedollista selkänojaa näkemykselleen. Natoon ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän mutuilun määrä on vähentynyt huomattavasti. Tämä on myös vastuun kannalta oleellista. Kuten tasavallan presidenttikin on todennut, riskittömiä vaihtoehtoja ei ole, Halla aho sanoi.

– Sekä Natoon liittyminen että liittymättä oleminen ovat päätöksiä ja kumpaankin liittyy epävarmuuksia ja riskejä. On tärkeää, että päätöksentekijät ovat niistä mahdollisimman tietoisia ja ratkaisua tehdessään kantavat vastuun ratkaisunsa seurauksista. Halua korostaa, että myös päätös olla liittymättä Naton olisi päätös. Ajatus siitä, että voisimme jatkaa kuten ennenkin eli olla päättämättä mitään, on virheellinen, koska maailma ympärillä on muuttunut. Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, Venäjä on osoittautunut valtioksi, joka on valmis käyttämään sotilaallista voimaa naapureitaan vastaan ja uhkailemaan joukkotuhoaseiden käytöllä, hän jatkoi.

Tiedotustilaisuuden mediakysymyksissä nousi esiin muun muassa Turkin viime päivien vastahakoiset kommentit Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Halla-ahon tulkinta on se, että kyse on lähinnä Turkin sisäpolitiikasta ja toisaalta Turkin halusta edistää itselleen tärkeitä asioita kenties useammallakin eri alueella. Valiokunta ei Turkki-asiaa ole käsitellyt.

– En pidä realistisena sellaista ajatusta, että yksi jäsenmaa edes aidosti niin halutessaan pystyisi 30 jäsenmaan Natossa estämään jonkin jäsenyyttä hakevan maan jäsenyysprosessin etenemisen, Halla-aho arvioi.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) totesi, että ennalta otetut yhteyden kaikkiin Nato-maihin ennakoivat, että ei mitään ongelmia tulisi.

– Joten tästä voi todellakin tehdä sen päätelmän, että tämä on nyt viime hetkillä sisäpoliittisiin tarkoituksiin ensisijaisesti nostettu, hän arvioi.

– Mitä tulee Turkkiin ja kaiken kaikkiaan koko prosessiin, minun mielestäni parasta on nyt se, että me odotamme rauhassa ja katsotaan mitä tulee vastaan. Uskon, että lopputulos on oikein hyvä meidän kannalta, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Elina Valtonen (kok.) kommentoi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE