Yksimielisyys oli STT:n mukaan vaikea saavuttaa esimerkiksi puolustusliitto Natoon ja ydinasepolitiikkaan liittyvistä sanamuodoista.

STT:n tietojen mukaan muun muassa kyse oli siitä, kuinka sotilaallista retoriikkaa käytetään ja puhutaanko esimerkiksi ydinasepelotteesta vai käytetäänkö lievempiä ilmaisuja. Myös joistakin Palestiinaa koskevista muotoiluista oli vaikea löytää yhteistä näkemystä.

Tänään valiokunta tiedotti yksimielisyyden löytyneen ja mietintö saatiin kasaan. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on jo julkaistu valiokunnan sivuilla.

”Naton strateginen konsepti määrittelee, että liittokunnan tavoitteena on ydinaseeton maailma, mutta niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, se pysyy ydinaseliittona. Naton ydinasepelotteen perimmäinen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen sekä pelotteen luominen aggressiota vastaan. Valiokunnan mukaan uutena Nato-jäsenenä on tärkeää, että Suomi vahvistaa osaamistaan myös liittokunnan tällä politiikkalohkolla. Suomi osallistuu liittokunnan ydinpelotetta koskevan politiikan päätöksentekoon. Valiokunta toteaa, ettei tämä ole ristiriidassa Suomen perinteisesti vahvan roolin kanssa ydinasevalvonnan parissa ja muistuttaa kaikkien liittokunnan maiden ratifioineen ydinsulkusopimuksen (NPT). Ylipäätään valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi Nato-maana jatkaa korkeaa profiiliaan eri asevalvonta- ja riisuntakysymyksissä, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta.”

Ydinräjähteiden tuonti maahan tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on niin ydinenergialaissa kuin rikoslaissakin. Ydinenergialaista valiokunnan mietintöön ei tullut kirjauksia.

”Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan”, mietintöön on kuitenkin kirjattu.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN jäsen Johannes Koskinen kommentoi Demokraatille, että on tärkeää, että laaja yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoista löytyi vaikeina aikoina.

Vaikka puolueilla on esimerkiksi erilaista näkökantoja siinä, mihin Suomi Natossa osallistuu, yhteistyön toteuttamisesta saatiin Koskisen mukaan aikaiseksi melko lailla yhtenäiset muotoilut.

Eniten valiokunnassa jouduttiin vääntämään kehityspolitiikkaan liittyvistä asioista, Lähi-idän tilanteesta ja Naton ydinpelotepolitiikkaan osallistumisesta.

Vaikka jälkimmäisesta ei ole Koskisen mukaan ollut asiallista erimielisyyttä, kyse on ollut siitä, miten asiaa kuvataan.

Mietintöä tehtäessä valiokunta on käynyt keskustelua myös siitä, miten eduskunta ja valiokunnat saavat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta informaatiota.

– Sosialidemokraatteille tärkeänä painotuksena on ollut se, että korostetaan tarvetta saada ajantasaista informaatiota ja vaikutusmahdollisuutta myös selontekoprosessien välissä. Nyt me teemme todella ison mittakaavan ratkaisuja Natossa, kun siellä ensimmäisen kerran laaditaan kunnon puolustussuunnittelua tänne pohjoiseen. Siinä pitää eduskunta ja sen valiokunnat pitää hyvin ajan tasalla. Sitä myöskin ponnessa tähdennetään, Koskinen totea.

Valiokunnan kannanottoehdotus on kirjattu seuraavasti:

”Eduskunta edellyttää, että kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto informoi eduskuntaa ajantasaisesti Nato-jäsenyyteen liittyvistä keskeisistä politiikkalinjauksista ja ratkaisuista myös selontekojen välisenä aikana.”

KOSKINEN toteaa, että ydinasepolitiikan suhteen mietinnössä on haettu kautta linjan konsensusmuotoiluja.

– Samoin Lähi-idän tilanteeseen liittyen oli ikään kuin pitkään työn alla, miten saadaan yhteinen käsitys siitä, miten tuetaan YK:n ja YK-järjestöjen toimintaa alueilla sekä miten UNRWA mainitaan siellä.

”Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten tuomioistuimien puitteissa, joiden työtä se tukee. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat painottivat Gazan humanitaarisen tilanteen olevan katastrofaalinen. Suomen osana EU:ta tulee edistää humanitaarisen avun perillepääsyä sekä YK-järjestöjen ja muiden avustusjärjestöjen mahdollisuutta toimia koko Gazan ja Länsirannan alueella. UNRWA:n mandaatti perustuu YK:n yleiskokouksen päätökseen. Valiokunta pitää tärkeänä sen mahdollisuutta toimia mandaattinsa mukaisesti”, mietintöön on kirjattu.

Ukrainaan liittyvien asioiden kirjaukset syntyivät isommitta ongelmitta, koska niissä yhteiset muotoilut ovat melko vakiintuneet.

YDINENERGIALAISTA puhuttaessa Koskinen nostaa esiin jo mainitun kirjauksen, jonka mukaan Suomi osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan.

Koskinen sanoo, että voimassaolevassa lainsäädännössä on selvästi kielletty ja jopa rikollista tuoda ydinräjähteitä Suomeen.

Koskisen mielestä kirjausta ei voi tulkita niin, että ydinenergialakia lähdettäisiin muuttamaan.

Luuletko, että muuta valiokunnan jäsenet jakavat tämän saman tulkinnan?

– Se on ongelma tietysti aina näissä konsensuskirjauksissa, että joku voi tulkita sen toisin silloin kuin sitä ei erikseen mainita. Mutta kyllähän tämä (kirjaus) ”lainsäädäntönsä puitteissa” tuo saman rajauksen kuin aikaisemmissa.

Koskinen sanoo, että Suomi on ydinpelotesateenvarjon alla, ”vaikka Suomella ei ole eikä varmaan tule ydinaseita meidän alueelle”.

EDUSKUNTAKIN tiedotti tänään ulkoasiainvaliokunnan saaneen yksimielisen mietinnön valmiiksi kerran vaalikaudessa annettavasta valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Ulkoasiainvaliokunta arvioi mietinnössään Suomen kansainvälistä toimintaympäristöä. Valiokunta arvioi mietinnössään myös ensi kertaa valtioneuvoston linjauksia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta Nato-jäsenenä.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) painottaa tiedotteessa.

Valiokunta jakaa valtioneuvoston arvion, jonka mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta sotilaalliseen voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen Suomea vastaan on varauduttava.

Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ei ole näköpiirissä, eikä uhkaa Venäjän sotatoimien laajentumisesta Ukrainan ulkopuolelle voida poissulkea.

EDUSKUNNAN tiedotteessa todetaan, että mietinnön arvio Venäjästä ja sen kehityksestä on synkeä. Valiokunta toteaa, että Venäjä on hyökkäyssodan myötä valinnut vastakkainasettelun lännen kanssa. Venäjä pyrkii rakentamaan kansainvälisen järjestyksen uudelleen ja hakee siihen kumppaneita. Hyökkäyssota on osoittanut, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa ja maa on valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa, myös siviilikohteita vastaan.

Valiokunta nostaa mietinnössään esille myös turvallisuuteen laajasta näkökulmasta vaikuttavia asioita. Näihin kuuluvat valiokunnan arvion mukaan puolustuskyvyn ohella esimerkiksi talouden kilpailukyky, ilmastonmuutos, teknologinen kehitys, strategisten riippuvuuksien tunnistaminen ja hallinta, huoltovarmuus sekä yhteiskunnallinen eheys ja hyvinvointi.

Valiokunta nostaa mietinnössään keskeisesti esille Ukrainan tuen merkityksen. Kansainvälinen tuki on välttämätöntä Ukrainan puolustuskyvylle ja maan neuvotteluaseman vahvistamiselle, jotta hyökkäyssodan kohteeksi joutuneelle Ukrainalle varmistetaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha, kun siitä aikanaan neuvotellaan. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan lopputuloksella on keskeinen merkitys Euroopan ja Suomen turvallisuuskehitykselle.​​

Valiokunta toteaa, että Ukraina on valinnut eurooppalaisen ja transatlanttisen tulevaisuuden ilmaisemalla tahtonsa liittyä niin EU:hun kuin Natoon. Valiokunta ilmaisee näille tavoitteille täyden tukensa.​​

SUOMI ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita. Valiokunta korostaa mietinnössään, että Suomen heikentynyt turvallisuusympäristö edellyttää Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamista eritoten Naton itäisellä ja pohjoisella sivustalla.

Samalla ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä sitä, että Suomi on sitoutunut koko liittokunnan toimintaan ja huomioi kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet 360 asteen periaatteen mukaisesti, eduskunnan tiedotteessa kerrotaan.

VASEMMISTOLIITON kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo näkee omassa tiedotteessaan, että vasemmistoliiton tärkeät tavoitteet toteutuvat hyväksytyssä mietinnössä.

– Olen tyytyväinen siihen, että valiokunta selkeästi toteaa mietinnössään, että Suomi osallistuu Naton toimintaan oman lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ydinenergialaki asettaa selkeät puitteet harjoitettavalle ydinasepolitiikalle. Suomi on jatkossakin vahva toimija ydinaseriisunnassa ja -valvonnassa. Tämä on linjassa vasemmistoliiton kannan kanssa, ettei Suomen tule osallistua Naton ydinsotaharjoituksiin, Honkasalo lausuu tiedotteessaan.

Veronika Honkasalo pitää mietinnössä neuvotteluvoittona myös vahvoja kirjauksia ihmisoikeusperustaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikast.

– Pidän erittäin tärkeänä, että valiokunta kirjasi myös Lähi-idän tilanteesta valtioneuvoston kantoja tukevat kirjaukset siitä, että Suomi toimii johdonmukaisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisten tuomioistuimien puitteissa ja tukee näiden työtä. Valiokunnan kanta on se, että Israelin on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja se pitää tärkeänä, että UNWRA voi jatkossakin toimia YK:n mandaattinsa mukaisesti, Honkasalo sanoo tiedotteessaan.

Honkasalo pitää myös kirjausta puolustusmenoista hyvänä kompromissina.

– Vasemmistoliitolle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeä arvo ja Suomen tulee pitää huolta omasta puolustuksestaan. Meille tarkoituksenmukaisuus ja tarve ovat ne tekijät, joilla puolustusmenoja tulee ensisijaisesti mitata, ei jonkin tietyn prosentin tai summan lukkoon lyöminen, hän sanoo.

”Valiokunta pitää tärkeänä, että Natossa yhdessä päätetään tarpeeseen perustuva riittävä vähimmäistaso, joka on tällä hetkellä 2 prosenttia ja että kaikki jäsenmaat saavuttavat sen”, mietinnössä lukee.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Asian ainoa käsittely on tämänhetkisen tiedon mukaan ensi viikolla.