Ulkoasiainvaliokunnan tulisi laatia selonteosta mietintö, mutta STT:n tietojen mukaan se ei ole päässyt yksimielisyyteen puolustusliitto Natoon ja ydinasepolitiikkaan liittyvistä sanamuodoista. Niistä on ollut lähteiden mukaan kaikkein vaikeinta löytää muotoilut, jotka olisivat kaikkien hyväksyttävissä. Siksi mietintö on jumittanut valiokunnassa.

Lähteiden mukaan etenkin pääministeripuolue kokoomuksessa olisi halua kirjoittaa vahvempia muotoiluja ydinasepolitiikasta kuin Suomen Nato- ja DCA-sopimuksissa, kun taas valiokunnan vasemmalla reunalla kirjoitettaisiin ydinaseista vieläkin niukemmin kuin niissä.

KYSE on STT:n tietojen mukaan muun muassa siitä, kuinka sotilaallista retoriikkaa käytetään ja puhutaanko esimerkiksi ydinasepelotteesta vai käytetäänkö lievempiä ilmaisuja.

Myös joistakin Palestiinaa koskevista muotoiluista on ollut vaikea löytää yhteistä näkemystä, STT:lle kerrotaan.

Kiistaa ratkovat iltapäivällä ulkoasiainvaliokunnan valiokuntavastaavat eri eduskuntaryhmistä. Tavoitteena on päästä muotoiluista sopuun, jotta valiokunta voisi keskiviikkona tai viimeistään tällä viikolla saada mietinnön valmiiksi. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon on määrä olla eduskunnan täysistunnon käsittelyssä ensi viikon maanantaina.

Valiokunnan olisi toivottavaa olla asiassa mahdollisimman yksimielinen.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN puheenjohtajan vaihtuminen voi nopeuttaa mietinnön valmistumista, arvelee eräs lähteistä. SDP:n Kimmo Kiljunen jätti puheenjohtajuuden perjantaina suomenvenäläisille antamistaan kommenteista syntyneen kohun seurauksena. SDP:n eduskuntaryhmä valitsee uuden puheenjohtajan torstaina.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu laaja-alaisesti liittokunnan toimintaan. Selonteon mukaan Suomi sitoutuu Naton koko liittokunnan kattavaan pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen 360 asteen turvallisuusperiaatteen mukaisesti koko liittokunnan alueella kaikki uhat huomioiden.

-  Ydinasepelote on pelotteen vahvin muoto, ja siihen liittyvät suorituskyvyt ja toiminnot ovat osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Suomi osallistuu aktiivisesti Naton ydinasepelotetta koskevan politiikan muotoilemiseen ja sen kehittämistä koskeviin päätöksiin. Suomi vahvistaa osaamistaan ydinasepelotteeseen liittyvissä kysymyksissä, selonteossa muun muassa sanotaan.

Ydinräjähteiden tuonti maahan tai kuljettaminen Suomen alueen läpi on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Kielto on kirjattu sekä ydinenergialakiin että rikoslakiin.

Eduskunnan on aikanaan pohdittava, onko ydinenergialakia halua tai tarvetta muuttaa ydinräjähteitä koskevien kirjausten osalta. Asiasta keskustellaan myös Naton kanssa.

SUOMEN liittyminen Natoon ei edellytä lakien muuttamista. Suomi on joka tapauksessa ydinasepelotteen suojassa ja voi osallistua muun muassa kansainvälisiin harjoituksiin ilman, että se merkitsi ydinaseiden tuomista Suomeen tai edes kauttakulkua Suomen alueella.

Norjan ja Tanskan Nato-politiikassa kielletään ydinaseet niiden maaperällä rauhan aikana.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa asiaan tuskin otetaan kantaa, eikä sillä ole lähteiden mukaan kiire.

Suomen ja Yhdysvaltojen välisen DCA-puolustusyhteistyösopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä. Suomen ja Ruotsin sopimuksissa mainintaa ydinaseista ei ole, kun taas Tanskan ja Norjan sopimuksissa ne kielletään maiden maaperällä rauhan aikana.