Ratkaisevinta kysymyksessä on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan toimintatahti, sillä se laatii Nato-laista mietinnön, joka eduskunnan täysistunnon on määrä käsitellä.

Valiokunnalle ovat antaneet uutta pohdittavaa muun muassa Turkista viime aikoina kuullut puheet, joiden mukaan se saattaisi ratifioida Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Suomessa ulkopoliittinen johto on pitänyt kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että tavoite on edetä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.

Hallituksen esitys Nato-jäsenyyden hyväksymiseksi oli jälleen tänään ulkoasiainvaliokunnassa käsittelyssä. Mietinnön valmistumisen aikataulua ei ole vielä tiedossa.

HALLA-AHON mukaan asiantuntijakuulemisista on ollut hyötyä, kun valiokunnassa pohditaan mietinnön valmistumisen ja suureen saliin etenemisen aikataulua.

Niissä on tullut Halla-ahon mukaan varsin selväksi, että eduskunta päättää Suomessa kansainvälisiin sopimuksiin liittymisistä.

– Muilla toimijoilla ei ole enää todellista poliittista harkintavaltaa sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt tämän esityksen eli kun käytännössä ulkoasiainvaliokunta on sen hyväksynyt. Sen jälkeen kyse on enää toimeenpanosta, jota ei oikein voi poliittisin perustein vetkuttaa. Se on tietysti korostanut aikataulukysymyksen merkitystä valiokunnassa. Kun aiemmin ajateltiin, että me voimme istua paperin päällä tai hallitus tai tasavallan presidentti voivat istua paperin päällä, nyt on käynyt selkeäksi se, että ainoastaan me voimme istua sen päällä, Halla-aho kuvaa.

Jos eduskunta saisi Nato-prosessiin päätökseen, presidentillä olisi periaatteessa kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki. Vahvistamisen jälkeen kyse olisi kuitenkin enää eduskunnan tekemän kaikkia sitovan päätöksen täytäntöönpanosta.

Käytännössä, jos eduskunta päättää Nato-jäsenyyden hakemisesta, prosessi etenee sen jälkeen nopeasti.

– Niin. Sitten se ei ole enää meidän käsissämme, Halla-aho sanoo.

ULKOASIAINVALIOKUNNASSA pohditaan nyt sitä, milloin mietintö on valmis lähetettäväksi suuren salin päätettäväksi.

– Mutta siihen meidän ei oikeastaan tarvitse eksplisiittisesti ottaa kantaa ennen kuin mietinnön sisältö on valmis. Meidän ei tarvitse erikseen tehdä päätöstä siitä, milloin me teemme päätöksen. Jossain vaiheessa tietysti, kun mietintö on valmis eikä sitä enää tarvitse työstää, se pitää käsitellä. Senhän valiokunta voi oman harkintansa mukaan tehdä koska tahansa tai jättää tekemättä, Halla-aho puntaroi.

Valiokunnissa on pohdiskeltu erilaisten aikataulujen vaikutuksien seurauksia. Näin Halla-aho itse pohtii tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä:

– Jos me teemme täällä päätöksen nopeasti tai hitaasti, lähettääkö se jonkin signaalin Natolle, Ruotsille, Turkille. Minkälaisia mahdollisia poliittisia riskejä sisältyy siihen, että mietintö jäisi auki yli vaalien. Haluaisiko uusi eduskunta esimerkiksi virkaintoisuuttaan ryhtyä tavalla tai toisella ryhtyä käsittelemään sisältöä uudelleen. Onko mahdollista, että tapahtuisi jotain, tulisi sellaisia tilanteita, joissa Suomen pitäisi pystyä hoitamaan oma osuutensa prosessissa mahdollisimman nopeasti. Siinä on hyvin paljon erilaisia kysymyksiä. Ehkä osa perusteluista on vähän kosmeettisia, mutta osa on ihan pohdinnan arvoisia. Kai siellä pohjalla sitten häämöttää kuitenkin kytkentä Ruotsiin.

JUSSI Halla-aho on on pyytänyt eduskuntaryhmiä muodostamaan kantansa Nato-lain käsittelyn aikatauluun.

– Sainkin muutamilta ryhmiltä tänään selkeän näkemyksen, miten heidän mukaansa pitäisi tehdä. Kyllä se enemmistö selkeästi on tässäkin asiassa hahmottumassa, mutta en valitettavasti voi kertoa, mikä se on.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoo, että valiokunnassa on vielä auki, missä aikataulussa mietintö valmistuu ja missä aikataulussa se viedään eteenpäin suureen saliin.

– Minä pidän tätä aidosti avoimena, emmehän me ole missään jäniksen selässä eikä ole mitään paniikkitilannetta, hän toteaa omasta kannastaan.

Onko puolueilla eri kantoja tähän?

– Luultavasti kokoomuksella lienee jokin oma kantansa ja he haluavat mahdollisimman nopeasti… Ainoastaan kokoomus on tämän ilmoittanut valiokunnassa, Tuomioja vastaa.

– Sanoisin, että olisi epäreilua todeta lyhyesti, että kokoomuksella on kiire ja muilla ei. Ei se ihan näinkään ole. He ovat tehneet oman kantansa selväksi, se on toisaalta ollut kaiken aikaa selvä, kommentoi puolestaan Jussi Halla-aho.

Mikä kokoomuksen kanta on?

– He varmaan itse vastaavat tähän kysymykseen, Halla-aho sanoo.

Ulkoasiain valiokunnan jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen vahvistaa Demokraatille, että kokoomus haluaa käsitellä Nato-jäsenyyden hyväksymisen loppuun eduskunnassa tällä vaalikaudella.

– Me, jotka siellä (valiokunnassa) istumme olemme sitä mieltä, että tämän eduskunnan kannattaisi tehdä työt valmiiksi, Virolainen sanoo.

Henkilökohtaisena näkemyksenään Virolainen tahtoo lisätä vielä, että eduskunnalla on niin kauan aikaa pohtia, missä muodossa esitys annetaan, kuin tämä eduskunta on koolla. Hän sanoo myös, että puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on antanut ymmärtää, että hänellä on valmius kutsua eduskunta koolle niin kauan, kunnes vaalit on käyty.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei kerro omaa kantaansa mietinnön valmistumisen ja suureen saliin lähettämisen aikatauluun.

Puolueitten asetelmia valiokunnassa hän raottaa vielä niin, että “hitaammankin menettelyn kannattajat” ovat jakautuneet:

– Niihin, joiden mielestä meidän pitäisi pidättää tavallaan itsellämme mahdollisuus odottaa Ruotsia, mutta sitten on sellainenkin kanta, jonka mielestä Suomen ei pidä liittyä lainkaan Natoon, jos Ruotsi ei tule mukana. He ovat mieltäneet tämän kytköksen osaksi Suomen jäsenyysprosessia.

Jälkimmäisestä kannasta Halla-aho ei myöskään sano, mistä puolueesta se on peräisin.

– Tämmöinenkin näkemys on esitetty tai ainakin olen tulkinnut sen niin, hän lisää.