Oleskeluluvan saaneista 12 oli Filippiineiltä ja 10 Sri Lankasta. Viime vuonna vastaavana ajankohtana myönteisen päätöksen sai yli 570 työntekijää.

Hoitoalalla on pitkään kärsitty työvoimapulasta, ja hoitajien saamiseksi Suomeen on haettu ratkaisua palkkaamalla työntekijöitä EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Erityisesti Filippiineiltä on tullut työntekijöitä hoitotyöhön.

Vuosi 2023 oli ennätysvuosi, jolloin oleskeluluvan sai työn perusteella yli 2  000 sote-alan työntekijää. Jos oleskelulupapäätöksiä tehtäisiin loppuvuonna samaa tahtia kuin alkuvuonna, luvan saisi tänä vuonna alle 100 sote-alan työntekijää.

-  Sote-alan työllisyystilanne on tällä hetkellä heikko. Totta kai se näkyy myös kansainvälisissä rekrytoinneissa, kertoo erityisasiantuntija Satu Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Useat hyvinvointialueet aikovat vähentää työntekijöitä tänä syksynä. Helsingin Sanomien kokoamien tietojen mukaan alueet tavoittelevat muutosneuvottelujen lähtötilanteessa yhteensä 2  000-3  000 työntekijän vähennyksiä. Alueet ennakoivat vähennysten koskevan myös hoitohenkilökuntaa ja näkyvän sen myötä ihmisten palveluissa.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan työntekijöitä edustavasta Tehystä sanotaan, että käynnissä olevat lomautukset ja irtisanomiset ovat suurin syy siihen, että kansainvälinen rekrytointi on vähentynyt merkittävästi.

-  Suomeen tullaan, jotta kotiin voidaan lähettää rahaa. Ei tänne voi tulla töihin, jos omakaan elanto ei ole turvattu, vastaa neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri Tehystä sähköpostitse.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan samaan aikaan on tapahtunut muutoksia sekä hoitohenkilöstön kysynnässä että tarjonnassa. Esimerkiksi vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen pienentäminen on vähentänyt tarvetta työntekijöille.

-  Samaan aikaan erityisesti lähihoitajakoulutuksen saaneita on ollut muissa tehtävissä, kuten kaupan alalla, ja nämä työpaikat ovat vähentyneet, viestittää lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisäksi viime vaalikaudella tehdyt koulutuslisäykset alkavat hänen mukaansa vähitellen näkyä valmistuvien lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrissä.

SUOMESSA lakiin on kirjattu saatavuusharkinta, jonka perusteella Suomessa toimivan työnantajan on ensisijaisesti rekrytoitava työntekijä työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta. Jos työvoiman saatavuus on jollakin ammattialalla vaikeutunut, alalle voidaan rekrytoida ulkomailta saatavuusharkinnan estämättä. Alueelliset linjaukset työvoiman saatavuudesta laaditaan ely-keskuksissa.

-  Koska sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisista on ollut valtakunnallinen pula, on saatavuusharkinta poistettu lähes kaikilta sote-ammattiryhmiltä lähes kaikilla alueilla, Tehyn Okkeri kertoo.

Tehy on suhtautunut myönteisesti saatavuusharkinnan poistamiseen sillä edellytyksellä, että työehtojen valvontaan ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan varataan riittävästi resursseja.

-  Työvoiman epäasiallisen kohtelun ja hyväksikäytön ehkäisemiseen on oltava muita, tehokkaampia keinoja kuin saatavuusharkinta, Okkeri sanoo.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin kanta saatavuusharkinnan poistamiseen on varauksellisempi. Puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo välittäneensä työministeri Matias Marttiselle (kok.) toiveen, että nyt keskityttäisiin kotimaan työllisyyshaasteisiin ja unohdettaisiin kansainväliset rekrytoinnit järjestön edustamilla sote- ja varhaiskasvatusaloilla.

-  Toivoisin, että mietittäisiin, miten voimme pitää ihmiset, jotka ovat irtisanomisuhan alla, niin, että heitä kiinnostaa sote-ala ja että he tulevat takaisin, jos alan kehitys joskus näyttää positiivisemmalta, Inberg sanoo.

VAIKKA hoitohenkilöstöpula on nopeasti muuttunut irtisanomisiksi, väestön ikääntyessä ja hoitohenkilöstön eläköitymisen edetessä henkilöstön tarve jälleen kasvaa. Valtioneuvoston teettämän arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin yli 20  000 lisää vuoteen 2030 mennessä. Selvitys julkaistiin viime vuonna.

-  Varmasti tulevaisuudessa kansainvälinen rekrytointi on yksi ratkaisu sote-alan työvoiman saatavuuteen, Salonen sanoo.

Kun työmarkkinat eivät vedä ulkomaisia työntekijöitä, on Salosen mukaan hyvä aika kehittää kumppanuuksia ja luoda toimintamalleja kumppanimaiden kanssa. Tämä oli Salosen mukaan myös entisen työministeri Arto Satosen (kok.) Aasiaan suuntautuvan matkan tarkoitus alkuvuonna.

-  Matka keskittyi siihen, että pystytään luomaan yhteistyön malleja eettisten rekrytointien tueksi ja pystytään tutustumaan Vietnamin ja Filippiinien järjestelmiin ja toimijoihin.

Satosen matka herätti kritiikkiä. Esimerkiksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kyseli, mikä on Satosen viesti suomalaisille hoitajille, joita irtisanotaan samaan aikaan, kun ministeri matkustaa Aasiaan etsimään ulkomaista työvoimaa.

-  Matka ei ollut ainoastaan sote-alaan liittyvä eikä mikään rekrytointimatka, Salonen muistuttaa.

Saila Kiuttu / STT