Toisaalta hänen mielestään on varmistettava, että pakotteet Venäjää vastaan ovat niin tehokkaita kuin mahdollista.

-  Olemme avoimia joustavuudelle, mutta meidän täytyy varmistaa, että molemmat näistä kahdesta tavoitteesta täyttyvät.

Valtonen vastasi torstaina aamulla muun muassa kysymykseen siitä, voitaisiinko joitain EU:n Venäjä-pakotteita poistaa, jotta maa lakkaisi estämästä viljakuljetuksia. Hän edustaa Suomea parhaillaan EU-maiden ulkoministerien kokouksessa Brysselissä.

Myös EU:n korkea edustaja Josep Borrell otti kantaa Venäjän aiheuttamaan tuhoon, joka on kohdistunut ukrainalaisiin siviileihin, infrastruktuuriin ja viljavarantoihin. Hän kutsui Venäjän asennetta barbaariseksi.

-  Tiedämme jo, että tämä luo suuren ja valtavan ruokakriisin maailmalle.

VALTONEN sanoi, että Suomi on lähtökohtaisesti avoin Ukraina-tuen jatkamiselle, sen pohjan vahvistamiselle ja tuen muuttamiselle pitkäaikaiseksi. Ulkoministerien keskusteltavana on muun muassa se, voisiko nykyisen EU:n rauhanrahaston alle varata Ukrainan puolustuksen tukemiseksi 20 miljardia euroa seuraavien neljän vuoden ajaksi.

-  Totta kai meidän kantamme täsmentyvät ja käymme yksityiskohdat läpi.

Rauhanrahastosta on aiemmin tilitetty maksuosuuksia maille, jotka ovat tukeneet Ukrainaa esimerkiksi asein ja ammuksin. Ruodittavaksi noussee mahdollisen uuden puolustusrahaston mukana kysymys siitä, voisiko sieltä rahoittaa Ukrainan hankintoja suoraan pelkkien jäsenmaille tilitettävien takaisinmaksuosuuksien sijaan.

-  Suomelle kaikkein tärkeintä on se, että Ukrainan tuki on viipymätöntä. Onko se sitten suoraan rauhanrahastosta vaiko niin, että kahdenvälisesti hoidetaan ja myöhemmin tukijamaat hakevat rahat takaisin rauhanrahastosta? Olemme avoimia, Valtonen totesi.

Esimerkiksi Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock painotti myös avun koordinoimisen merkitystä EU:n, Naton ja G7-maiden kesken.

ULKOMINISTERIEN on määrä keskustella myös EU:n Turkki-suhteesta.

Viime viikolla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan halusi yllättäen kytkeä Turkin EU-jäsenyyspolun Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin. Erdogan väläytti vihreää valoa Ruotsille, mutta onko Turkin jäsenyysneuvottelujen jatkumiselle edellytyksiä?

-  Kyllähän EU:n jäsenyysprosessissa on aika selkeät kriteerit. Ja erityisesti, mitä tulee Turkin ihmisoikeustilanteeseen ja oikeusvaltiokehitykseen, niin ei ole varsinaisesti menty viime vuosina sellaiseen suuntaan, joka mahdollistaisi ainakaan helposti jäsenyysprosessin uuden käynnistämisen vauhdilla, Valtonen arvioi.

Hänen mukaansa kuitenkin monella osa-alueella yhteistyötä Turkin kanssa voidaan tiivistää ja mahdollisesti jäsenyysprosessin edistäminenkin voi olla jonain päivänä mahdollista.

Uutista päivitetty Borrellilla ja Baerbockilla klo 13.15