Pääosa SaferGloben toiminnan rahoituksesta on tullut projekteista, joiden kautta sen toimintaa ovat rahoittaneet muun muassa Euroopan komissio, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusvoimat, ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöt sekä tietyt säätiöt.

Ulkoministeriön toiminta-avustus on kuitenkin ollut työlle merkittävä, sillä sen kautta on voitu kattaa toiminnan yleiskuluja ja varmistaa sen jatkuvuus, ajatushautomo näkee,

Asevalvonta, kriisinhallinta ja rauhanteknologiat ovat SaferGloben leipälajeja. Toiminnanjohtaja Maria Mekri tiivistääkin Demokraatille puhelimitse lauantaiaamuna, että nämä ovat Suomen valtiota tukevia prosesseja.

– Olemme yrittäneet luoda alalla suomalaista osaamista ja asiantuntemusta ja työpaikkoja. Olemme paljon pystyneet itsekin rahoittamaan toimintaamme. Tästäkään huolimatta emme saa Suomen valtion tukea. Tosi huonolta näyttää, Mekri kertoo.

SaferGloben hallitus joutui lomauttamaan Mekrin suoraan päätöksen jälkeen.

Myös OKM:n tuki rauhantyöhön jäi tänä vuonna ajatushautomolta saamatta.

SaferGlobe toimii muun muassa ETYJ:n ajatushautomoverkostossa (OSCE Network of Think Tanks and Academic Institutions), maailmanlaajuisessa Effectiveness of Peacekeeping Operations -konsortiossa sekä ainoana suomalaisena toimijana EU:n aseiden leviämisen estämisen ja aseistariisunnan verkostossa (EU Non-Proliferation and Disarmament Consortium).

SaferGlobe oli hakenut UM:ltä 65 000 euroa, aikaisempina vuosina se oli saanut 35 000 euroa. Nyt siis 0 euroa.

Vaikka summat kuulostavat pieniltä, ajatushautomolle ne ovat merkittäviä.

– Päätös tuli meille tosi yllättäen helmikuun puolessavälissä, emme saaneet minkäänlaista ennakkovaroitusta.

– Erityisen haasteellista tässä on se, että olemme myös työnantaja ja meillä on vuokrasopimukset. Olemme myös vastaanottaneet EU-rahaa. Se tarkoittaa sitä, että meistä voi tehdä erityistilintarkastuksen vuoteen 2024 saakka. Meillä on monenlaisia juridisia velvoitteita, joita yritämme nyt jollain lailla ylläpitää vailla UM:n rahoitusta.

UM:n rahoituspäätöstä Mekri pitää ympäripyöreänä. Syyt eväämiselle eivät hänelle avautuneet.

Ahvenanmaan rauhaninstituutti jäi Mekrin mukaan yhtä lailla tänä vuonna ilman rahoja.

Myös Finnwatchilla on ollut rahansaantiongelmia jo pidempään.

Maria Mekri kehuu monin tavoin hyviä kokemuksia yhteistyöstä ulkoministeriön kanssa ja onkin haastattelun aikana huolissaan, ettei halua rikkoa suhteitaan sinne. Hetken pohdittuaan hän myöntää kuitenkin, että tietyt kysymykset ovat nousseet väkisin mieleen.

– Se mitä minä ihmettelen, on että yllensä ottaen valtion rahoituksessa on hyvin selkeät kriteerit, millä niitä myönnetään ja millä ei. Tässä tapauksessa en yhtään näe, mitkä ovat kriteerit ja miten rahoituspäätökset on tehty.

Hän on haluton arvioimaan, voivatko rahoituksen loppumisen syynä olla poliittiset syyt.

– Minun mielestäni tässä on jotain outoa taustalla mutten tiedä mitä.  Ennen joulua järjestimme Peace in Slush -tapahtuman. Puhujina olivat presidentti Tarja Halonen ja YK:n varapääsihteeri Fabrizio Hochschild.  Tapahtumaan oli jonotuslista, sinne oli liuta UM:n virkamiehiä kutsuttuna, koska rauhantekonologiat on niin poikkileikkaava teema. On jotain outoa, että näin korkea profiilisena toimijana emme saa rahoitusta, Mekri pyörittelee.

Tarja Halosen tiedetään arvostelleen Suomen asekaupan löyhentynyttä linjaa. Oppositio on ryöpyttänyt puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) Suomen asekaupan linjasta.

Avustuksen eväämisen jälkeen SaferGloben mukaan UM:llä olisi ollut mahdollisuuksia paikata tilanne, mutta näin ei ole tehty.

– Siinä minun mielestäni taustalla voivat olla vain poliittiset syyt, Mekri sanoo.

Mitä ne syyt voisivat olla?

– Varsinkaan meidän kohdalla en oikein ymmärrä, mitä ne voisivat olla sen takia, että luomme Suomeen hyvää brändiä, asiantuntijuutta, olemme pystyneet tuottamaan Suomeen työpaikkoja. Olemme tehneet myös aika paljon yritysyhteistyötä. Vaikka olemme tuoneet esille Suomen asevientiä, siitä huolimatta olemme toimineet aika poliittisesti neutraalissa tilassa.

SaferGloben asevalvontaraportin mukaan Suomi vie ase- ja sotatuotteita epävakaisiin ja sortoa harjoittaviin maihin. Onko tämä arvio voinut olla syynä tukien eväämiseen?

– Toki on voinut. En tiedä. Olen yrittänyt tätä jonkin verran selvittää. Rahoituspäätös on ympäripyöreä. Aiomme tehdä oikaisuvaatimuksen. Valtion rahoituspäätösten pitäisi olla läpinäkyviä.

Haastattelun jälkeen Mekri pyytää korostamaan, että jutussa nousisi esiin erityisesti hänen huolensa siitä, miten rauhantyöhön haluavat työllistyvät Suomessa.

– Suomessa valmistuu kymmeniä rauhan ja konfliktin maisteria per vuosi. Heillä ei oikein ole työmahdollisuuksia Suomessa, se on ihan hirveätä. Me rauhantoimijat olemme yrittäneet tuoda minipienet resurssit yhteen, että Suomeen saataisiin rauhanasiantuntemusta, joka kannattelisi meitä pidempään ja jotta voisimme työllistää nuoria ja myös vanhempia lahjakkaita ihmisiä. Harkkareitakaan emme pysty nyt ottamaan.

– Minun mielestäni reilua olisi, että jos rauhanalaa ei haluta tukea, ainakin rehellisesti sanottaisiin, että tämä ei ole Suomen juttu. Nykytilanne, jossa toisaalta otetaan brändihyödyt ja näytetään että haluamme tosi paljon ja on CMI ja Ahtisaari, mutta ei pystytä tukemaan, niin onhan se vähän surkeata. Oma ajatukseni monta vuotta on ollut, että kunhan teemme SaferGlobessa tarpeeksi isosti ja hienosti ja olemme vaikuttavampia kuin olisi mitenkään mahdollista, jossain vaiheessa se huomataan, mutta näin ei ole kyllä tapahtunut.