Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó oli kirjoittanut puhuttelusta Facebookissa.

Unkarin mukaan puhuttelun syynä oli pohjoismaisten ulkoministerien 6.5. allekirjoittama kirje Euroopan neuvostolle.
Kirje tuki Euroopan neuvostoa ja kertoi Pohjoismaiden huolesta koronakriisin varjolla Unkarissa julistetuista poikkeustoimista.

Euroopan neuvoston pääsihteeri Marija Pejčinović Burić oli varoittanut maaliskuussa Unkaria lipumasta kauemmas demokratiasta ja sananvapaudesta.

Unkarin ulkoministeri syytti Pohjoismaiden ulkoministereitä eilen illalla Facebookissa valheiden levittämisestä ja valeuutisista.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi tänä iltana Demokraatille puhelinhaastattelussa, että pohjoismaiset lähettiläät oli kutsuttu Unkarin valtiosihteerin luokse keskusteluun tai puhutteluun.

Haavisto oli ehtinyt olla jo yhteydessä lähettiläs Markku Virriin puhuttelun jälkeen.

– Suurlähettilään mukaan keskustelu oli asiallinen. Unkari oli ollut pahoillaan, että heitä on kritisoitu Pohjoismaiden toimesta Euroopan neuvostolle lähteneessä kirjeessä, Haavisto sanoo.

Haavisto kuvaa Unkarin ja Suomen suhteita monisyisiksi.

– Varmaan suhteet säilyvät ja toivottavasti kehittyvätkin jatkossa.

Haavisto kertoo, että Suomen kannalta tärkeä viesti Unkarille on se ja sen suurlähettiläskin on tuonut esille Unkarin valtiosihteerille, että tehtäessä ihmisoikeuksien tai oikeusvaltioperiaatteen kannalta kyseenalaista lainsäädäntöä, Euroopan neuvosto reagoi.

– Neuvosto toimii mandaattinsa mukaisesti. Se on se, miksi neuvosto on perustettu. Markku Virri välitti tämän viestin eteenpäin ja toisaalta kertoi meille Unkarin pettymyksestä myös siitä, että Pohjoismaiden ulkoministerien kirje on ollut julkisuudessa ja asiaa on julkisuuden kautta lähestytty.

Haavisto summaa ymmärtäneensä, että juuri päättynyt Unkarin valtiosihteerin ja Pohjoismaiden suurlähettiläiden tapaaminen oli luonteeltaan diplomaattinen.

Haaviston tiedon mukaan Unkarilla oli myös huoli siitä, ovatko lähettiläät raportoineet oikealla tavalla maittensa pääkaupunkeihin Unkarin tapahtumista.

– Uskon että meillä on hyvä ja tarkka raportointi Unkarin lainsäädännön muutoksista, Haavisto painottaa.

Haavisto huomauttaa esimerkiksi siitä, että Unkarissa ”väärän tiedon levittäminen” kriminalisoitiin, niin että siitä voi tulla vankeustuomio.

– Sillä on lehdistön- ja mielipiteenvapauteen aika suuri merkitys, Haavisto suree.

Ulkoministeri Haavisto toteaa, että Pohjoismaat ovat aiemminkin esittäneet EU:n puitteissa kriittisiä huomioita Unkarin toiminnasta. Nyt nähty Unkarin reaktio ei Haavistoa yllättänyt.

– Minulla on mielikuva, että Unkari on joka kerta reagoinut, jos heitä kyseenalaistetaan.

Haavisto seisoo yhä Pohjoismaiden ulkoministerien kirjeen takana. Hän pitää kirjettä myös tärkeänä tukena Euroopan neuvoston toiminnalle.

– Euroopan neuvosto on tässä usein joutunut tulilinjalle, kun se puuttuu tällaisiin kysymyksiin. Meidän kannalta toimivat eurooppalaiset instituutiot ovat tärkeitä. Juuri tällaisessa pandemiatilanteessa on hyvin tärkeätä, että Euroopan neuvosto valvoo, että eurooppalaisista sopimuksista pidetään kiinni ja oikeusvaltiokysymykset on otettu huomioon, Haavisto muistuttaa.

Suomi ei ryhdy vastatoimiin Unkaria kohtaan.

– Tämä on normaalia, että keskustelua käydään. Kyllä meidän pitkän aikavälin jatkotoimi tietysti on, että seuraamme tiiviisti Unkarin lainsäädännön kehitystä ja toimeenpanoa. On tärkeää, että Unkari on EU:n jäsen ja voidaan avoimesti käydä dialogia. On myös periaatteita, joita eurooppalaisten maiden on kunnioitettava. Tässä mielessä on tärkeää, että reagoimme EU:ssa toistemme maiden epäkohtiin, Haavisto sanoo.

Riippumaton USA:ssa toimiva kansalaisjärjestö Freedom House julkaisi hiljattain raportin, jossa se katsoi, ettei Unkari ole enää demokratia vaan pikemminkin osin autoritaarinen hybridihallinto.

Freedom House syytti Unkarin kehityksestä myös EU:n hampaattomuutta siinä, ettei se puutu riittävästi oikeusvaltion murentamiseen.

Ulkoministeri Pekka Haavisto, onko Unkari demokratia?

– Ei ole varmaan aivan yksiselitteisiä kriteereitä, mistä demokratia alkaa ja mihin se päättyy. Tietysti tällainen trendi, jossa liikutaan sananvapauskysymyksissä negatiiviseen suuntaan tai muissa asioissa on aina huolestuttavaa ja siihen täytyy reagoida. En itse lähtisi kovin dramaattisiin määrittelyihin tässä. Minusta on tärkeää, että Unkarin kanssa käydään näistä asioista keskustelua.

Voiko sanomanne tiivistää niin, että pidätte Unkari edelleen demokratiana?

– Se on demokratia, jossa on sitten nyt nähtävillä olevia ongelmia, johon on Euroopan unionin kanssa puututtu ja nyt sitten Euroopan neuvosto myös sitten pääsihteerin kirjeessä.