EU:n Venäjälle asettamat pakotteet on uusittava kuuden kuukauden välein tai ne raukeavat. Yleensä kyseessä on ollut rutiininomainen päätös, mutta Unkarin pääministeri Viktor Orban panttasi hyväksyntäänsä pakotteiden jatkamiselle.

-  EU:n ulkoministerit pääsivät sopuun Venäjä-pakotteiden jatkosta. Tämä jatkaa Venäjän tulojen heikentämistä, joita se käyttää sodan rahoittamiseen, sanoi EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas viestipalvelu X:ssä.

Unkari on toistuvasti kyseenalaistanut pakotteita ja aiemminkin vitkutellut EU:n Ukrainaa koskevia päätöksiä. Orban on myös pitänyt yhteyksiä yllä Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.

-  Unkarin toiminta on tietenkin omanlaistaan, ja me toimimme omalla tavallamme. Kaikkein tärkeintä on, että teemme EU:sta entistä vahvemman myös päätöksenteoltaan sellaisissa tilanteissa, joissa yksittäinen valtio voi asettua poikkiteloin laajan enemmistön tahtotilan kanssa, Valtonen sanoi.

Valtonen myös totesi, että EU:n pakotteet ovat heikentäneet Venäjän talouspohjaa ja pakottaneet sitä ohjaamaan fossiilisten aineiden viennistä saatuja tuloja sotakoneiston rahoittamiseen.

Hän myös sanoi, että Ukrainaan on saatava rauha tänä vuonna.

Perjantaina Orban esitti vaatimuksia EU:lle liittämällä pakotepäätöksen siihen, että Ukrainan tulisi sallia venäläisen kaasun toimittaminen EU-alueelle Ukrainan kautta.

Ukraina sulki vuoden alussa hanat Eurooppaan menevältä venäläiskaasulta. Sitä ovat ostaneet Unkarin lisäksi muun muassa Slovakia ja Itävalta.

UKRAINAN presidentti Volodomyr Zelenskyi sanoi viikonloppuna, että Ukraina voisi sallia azerbaidzhanilaisen kaasun läpikulun Unkariin ja Slovakiaan sillä ehdolla, että Venäjä ei hyödy asiasta taloudellisesti. Asiasta kertoo muun muassa Politico-lehti.

Myös ulkoministeri Valtonen kommentoi Orbanin vaatimuksia toteamalla, että Ukrainan halki voi virrata Unkariin myös muuta kuin venäläistä kaasua.

Venäjään kohdistuvien pakotteiden lisäksi kokouksen asialistalla ovat Syyriaan kohdistuvat pakotteet. Syyriassa joulukuussa vallan ottanut uusi hallinto on vaatinut luopumaan pakotteista, jotka asetettiin syrjäytetyn presidentin Bashar al-Assadin hallinnolle.

EU-johtajien odotetaan antavan vihreää valoa pakotteiden asteittaiselle poistamiselle. Pakotteita ei poistettaisi kerralla, vaan EU haluaa ensin nähdä, millaista politiikkaa Syyrian uusi hallinto lähtee ajamaan ja toteuttaako hallinto lupauksensa muun muassa uskonnollisten vähemmistöjen kunnioittamisesta.

EU:n varovaisuus liittyy siihen, että al-Assadin syrjäyttäneitä kapinallisia johtanut Hayat Tahrir al-Sham on islamistiryhmä, jonka juuret ovat terroristijärjestö al-Qaidan Syyrian-haarassa.

Pakotteiden poisto kohentaisi sisällissodan runteleman Syyrian taloutta ja antaisi legitimiteettiä uudelle hallinnolle.

LISÄKSI EU:n etu olisi vähentää ulkoisten toimijoiden, mukaan luettuna Venäjän, vaikutusvaltaa Syyrian sisäisiin asioihin, summasi eräs korkea-arvoinen EU-virkamies perjantaina.

Kokouksessa käydään läpi myös EU:n suhteita Yhdysvaltain uuteen hallintoon. EU odottaa tällä hetkellä, mitä presidentti Donald Trump käytännössä aikoo muun muassa uhkailemiensa tullien ja Ukrainan sodan suhteen.

Ennen kokousta EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kallas esitti myös avoimen kutsun Trumpin hallinnon ulkoministerille Marco Rubiolle osallistua EU:n ulkoministerikokoukseen. Kallas ei ilmeisesti saanut vastausta pyyntöönsä.

Tähän mennessä Trump ei ole näyttänyt asettaneen EU:ta ulkosuhteidensa kärkeen. Kukaan korkea-arvoinen EU-edustaja ei saanut kutsua hänen virkaanastujaisiinsa, ja EU:n valtionjohtajista tilaisuuteen osallistui vain Italian pääministeri Giorgia Meloni.