UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa Kaipolan paperitehtaan vuoden loppuun mennessä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kysyi tämän jälkeen yhtiön yhteiskuntavastuun perään. Viikko sitten Ykkösaamussa Marin sanoi, että Kaipolan tehdas oli ollut kannattava.

Pesonen ei Ykkösaamussa antanut suoraa vastausta kysymykseen juuri Kaipolan kannattavuudesta. Toimitusjohtaja viittasi yhtiön päättyneen vuosineljänneksen tulokseen, jolloin koronakriisi koetteli myös metsäteollisuutta.

– Graafisia papereita ohjataan UPM:ssä kokonaisuutena. Niin kuin olemme nähneet viimeisen neljänneksen luvuista, koko graafisten papereiden, paino- ja kirjoituspapereiden, tulos oli jo tappiolla, Pesonen sanoi.

Pesonen kertoi tulosjulkaisun yhteydessä heinäkuussa, että graafisten paperien kysyntä laski Euroopassa toisella vuosineljänneksellä 32 prosenttia viime vuodesta. Yhtiö kertoi tuolloin, että kysyntää vähensi koronakriisi ja että tämä vaikutti yhtiön tulokseen. Yhtiön koko liikevaihto toisella neljänneksellä laski viidenneksen ja vertailukelpoinen liikevoitto notkahti 203 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 345 miljoonasta eurosta.

UPM on äskettäin ilmoittanut paperitehtaiden sulkemisesta Kaipolan ohella Ranskan Chapellessa ja Britannian Shottonissa. Pesonen sanoi Ykkösaamussa, että näiden toimien tarkoituksena on saada liiketoiminnan kannattavuus kääntymään taas “positiiviseen suuntaan”.

Kaipola-aikeista kertomisen jälkeen Pesonen julkaisi avoimen kirjeen, jossa hän kritisoi Suomen verorasitusta ja ulkoisia kustannuksia. Toimitusjohtaja jatkoi Ykkösaamussa vetoomusta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Pesonen toivoi haastattelussa muutosta Suomen vero- ja talouspolitiikkaan. Lisäksi hän kaipasi Suomeen vahvaa teollista strategiaa ja muutosta työmarkkinoiden rakenteisiin. Hänen mukaansa Suomi ei ole koko yhteiskuntana oppinut elämään yhteisvaluutta euron maailmassa, vaikka siihen liittymisestä on jo noin 20 vuotta.

UPM on Pesosen mukaan panostanut paperiliiketoiminnan kannattavuuden parantamiseen sisäisesti 15 vuoden ajan. Hän huomautti, että toimien riittävyys tulee aikanaan päähänsä.

– Pelkästään sisäisen tehokkuuden parantamisella emme enää pärjää kilpailussa, jolloin tarvitaan myös ulkoisia tekijöitä kilpailukykyyn.

Pesonen myös kantoi huolta teollisten investointien tekemisestä Suomeen.

– Teollisia investointeja on ollut vähemmän kuin poistoja.
STT–Ilkka Hemmilä