6.10.2026 07:16 ・ Päivitetty: 6.10.2026 07:16
Urheilun ja työelämän riisto toimivat samalla tavalla – myös olemattomien rangaistusten osalta
– Urheilussa hyväksikäyttö jatkuu, koska se on tosi kannattavaa ja kiinnijäämisriski ja rangaistukset pieniä, tutkiva toimittaja Paavo Teittinen sanoo.
Kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomat paljasti, miten joukko nuoria brasilialaisia jalkapalloilijoita oli huijattu suomalaiseen alasarjajoukkueeseen ja värvätty osallistumaan ottelumanipulaatioon. Artikkeli palkittiin Vuoden urheilujuttuna.
Artikkeli päättyi mainintaan, että HS:n tietojen mukaan Helsingin poliisi tutki kokonaisuuteen liittyen törkeää petosta.
Mitä sitten tapahtui?
Toinen artikkelin kirjoittajista, toimittaja Paavo Teittinen puhui Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin järjestämässä Urheilun kriittinen piste -seminaarissa Helsingissä viime keskiviikkona ja kertoi, miten poliisin tutkinta eteni.
- Poliisi ei tutkinut sitä. Tutkinta lopetettiin muistaakseni sillä perusteella, että (pelaajien) värväys oli tapahtunut Brasiliassa. Asianomistajat, epäillyt ja rikoshyöty olivat Suomessa, mutta silti asiaa ei tutkittu, Teittinen sanoi.
Sillä olisi tärkeä pelotevaikutus, että rikosepäilyt tutkitaan. Niin kauan kuin näihin ei puututa, tämä jatkuu.
Teittinen kertoi selvittäneensä hiljattain, jatkavatko Suomeen brasilialaisnuorukaisia tuoneet tekijät toimintaansa.
- Minun käsitykseni on, että se toiminta jatkuu, koska se on tosi kannattavaa ja kiinnijäämisriski ja rangaistukset pieniä.
Rikosepäilyjen tutkiminen oli yksi Teittisen esiin nostamista keinoista, joilla kitkeä urheiluun kytkeytyvää työperäistä riistoa.
- Sillä olisi tärkeä pelotevaikutus, että rikosepäilyt tutkitaan. Niin kauan kuin näihin ei puututa, tämä jatkuu.
URHEILUUN kytkeytyvä hyväksikäyttö noudattaa samaa dynamiikkaa kuin muussakin työperäisessä riistossa, jota Suomessa on paljastunut muun muassa ravintola-, rakennus-, ruokalähetti-, marjanpoiminta- ja siivousaloilla.
Näiden alojen työperäistä riistoa Teittinen käsitteli tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneessa kirjassaan Pitkä vuoro, jonka useissa tapauksissa nousi esiin sama asia kuvio kuin brasilialaisjalkapalloilijoiden tapauksessa: poliisin rikostutkinnat eivät johda mihinkään.
Tässäkin tapauksessa urheiluun liittyvä hyväksikäyttö antaa samanlaisen kurkistusreiän suomalaiseen yhteiskuntaan kuin muussa työelämässä tapahtuva riisto.
Urheilun piiristä on aika ajoin nostettu esiin toive lisätä lainsäädäntöön urheilupetos rikosnimikkeenä. Urheiluoikeuden asiantuntija, varatuomari Olli Rauste muistutti kuitenkin, ettei uusien pykälien säätäminen muuta tilannetta, jos poliisi ei tutki rikosepäilyä.
- Ei meillä ole minkään muunkaan erikoisalan petosnimikettä, ei ole esimerkiksi opintotukipetosta. Ongelma on, että poliisi ei tutki. Poliisi priorisoi asioita eri tavalla, Rauste sanoi.
URHEILULLA on kuitenkin myös erityispiirteensä, jotka poikkeavat muusta työelämästä. Urheilun työmarkkinat ovat globaalit ja äärimmäisen kilpaillut, mutta terävimmälle huipulle kipuavat voivat nousta jo nuorina aikuisina suureen aineelliseen vaurauteen. Lisäksi urheilutapahtumat ovat laajasti rahapelaamisen kohteina.
- Eniten iskee vasten kasvoja juurisyy, globaali köyhyys. Oli kyse sitten siivoojasta tai futaajasta, takana on unelma paremmasta elämästä, kansanedustaja ja entinen maajoukkuejalkapalloilija Timo Furuholm (vas.) kommentoi keskustelua urheiluun liittyvästä hyväksikäytöstä.
Furuholm muistutti myös urheilun eetoksesta, ettei vähästä valiteta.
- Me (pelaajat) olemme hyväksyneet sen, että olemme alisteisessa asemassa. Aika harvalla alalla työntekijän voi myydä kuten urheilussa, Furuholm sanoi.
Teksti: STT / Raiko Häyrinen
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.