HS:n kysely on tärkeä etenkin siksi, että se tehtiin kuluvan viikon maanantain ja tiistain aikana. Siis heti sen jälkeen, kun EU-komissaari Urpilainen oli viikonloppuna sanonut suostuvansa SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

Virallisesti SDP:n puolue-elimet nimeävät sosialidemokraattien presidenttiehdokkaan 2. joulukuuta.

URPILAISEN kannatus oli HS:n lokakuun kyselyssä vaivaiset 3 prosenttia, nyt sentään 7. Kannatus on siis enemmän kuin tuplaantunut.

Tehtävä voi vaikuttaa ylivoimaiselta, mutta erikoisia käänteitä on nähty ennenkin. SDP:stä on muistutettu monta kertaa Tarja Halosen sensaatiomaisesta noususta vuoden 2000 vaalien alla.

Urpilaista lukuunottamatta ehdokkaat ovat jo ehtineet istua lukemattomissa tenteissä toistamassa samoja asioita uupumiseen saakka, vaikka vaalien ensimmäiseen kierrokseen on vielä kaksi kuukautta ja kaikki suuret televisiotentit välkkyvät edessä.

Niin kokenut kuin Urpilainen onkin, hän voi näyttää monen silmään tuoreelta ilmestykseltä.

HS:N kyselyn kärjessä ovat kokoomuksen Alexander Stubb ja vihreiden Pekka Haavisto 24 ja 20 prosentin kannatuksilla.

Stubbin suosio lähti nousuun heti kisaan ilmoittautumisen jälkeen aiemmin syksyllä ja moni pitää häntä nyt selvänä suosikkina. Kolmatta kertaa presidentiksi hakevan Haaviston kampanjassa on ollut alavirettä, ja ehdokas itse on hämmentänyt peliä jo monta kertaa.

Aika näyttää, alkoiko Haavisto pelata liian aikaisin vaalien toista kierrosta. Jo lausunto siitä, ettei hän ole yhtään ”punainen” eli vasemmalla, kohotti monen kulmakarvoja. Silti suuri osa SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajista on yhä Haaviston takana, mutta lukemat ovat muuttumaan päin.

Viime aikoina Haavisto on mennyt monesta jo oikealtakin ohi eikä ilman ihmetystä. Tällä viikolla Haavisto arvosteli hallitusta sanomalla, että itäraja olisi pitänyt sulkea jo viime viikolla kiiteltyään hallitusta oikeista toimista vain tunteja aiemmin.

Mukana on vaikea pysyä.

URPILAISELLA on potentiaalisen nousunsa jokerina ja ponnahduslautana SDP:n voimistunut puoluekannatus, josta ammentaa myös henkilövaalissa. Äänestäjä ei elä tyhjiössä, eikä häntä voi opastaa sivuuttamaan kysymyksiä, jotka eivät presidentille kuulu.

HS:n gallupia ei voi suoraan verrata esimerkiksi Ylen presidenttikyselyihin, koska HS:n luvuissa ovat mukana myös erilaiset ”en osaa sanoa” -äänet, joita ei vaaleissa lasketa. Jos ne siivoaisi kyselystä pois, Urpilaisen kannatus olisi vielä hitusen korkeampi.

Sosiaalisen median paljon seuratuilla tileillä ehti jo keskiviikkoaamuna näkyä ensimmäisiä kommentteja, joissa pohditaan, josko se Urpilainen sittenkin…