Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Uskonnonopetus ponnahti jälleen pintaan, näin eduskuntapuolueet linjaavat – Kurvinen: ”Ultimatumia en anna”

Ylen tekemä kysely on jälleen nostanut pintaan keskustelun uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisestä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Ylen mukaan 70 prosenttia suomalaisista kannattaa yhteistä oppiainetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä oppiaineiden yhdistämisen suurin haaste on, miten huomioidaan molempien tärkeiden oppiaineiden sisältö riittävässä määrin sekä uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden tarpeet saada tietoa sekä omasta että muista uskonnoista.

– Lisäksi uudistus edellyttää riittävää poliittista tukea, hän kirjoitti eilen Twitterissä.

– Konkreettinen uudistusaskel, johon toivon, että hallitus ryhtyy pikaisella aikataululla on elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen valittavaksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille.

Lue lisää: Li Andersson haluaa avata elämänkatsomustiedon opetuksen myös uskontokuntiin kuuluville

”Emme kuitenkaan näe aihetta muuttaa.”

Ylen mukaan Andersson vie jo eteenpäin muutosta, jolla elämänkatsomustiedon valitseminen tehtäisiin mahdolliseksi myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille.

Muista hallituspuolueista vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari kertoo Demokraatille, että vihreät kannattaa uskonnonopetuksen korvaamista yhteisellä katsomusaineella, joka keskittyy erilaisten uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämiseen.

– On tärkeää, että jokaiselle oppijalle varmistetaan taito kunnioittaa yksilöllisiä arvovalintoja sekä luoda niiden pohjalta omaa elämää koskevia ratkaisuja, hän kirjoittaa sähköpostitse.

– Näkisin tärkeänä, että myös uskontokuntiin kuuluvat saisivat valita elämänkatsomustiedon. Se olisi askel, joka olisi helppo ja nopea ottaa, Kari jatkaa.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz taasen kirjoittaa, että uskonnollinen yleissivistys ja uskonnollinen lukutaito ovat tärkeitä lapselle ja nuorelle maailman ymmärtämiseksi ja erilaisten kulttuuristen ilmiöiden hahmottamiseksi. Myös kulttuurihistorialla on yhtymäkohtia uskontoon.

– Yhteisen opetuksen taustalla oleva ajatus siitä, että oppilaita ei jaettaisi ryhmiin uskontonsa perusteella on sinänsä hyvä. Emme kuitenkaan näe aihetta muuttaa uskonnonopetuksen lähtökohtia. Sen sisältöä tulisi aina kehittää, hän toteaa.

Adlercreutzin mukaan RKP kuitenkin tukee sitä, että elämämänkatsomustiedon opetus avattaisiin myös uskontokuntiin kuuluville oppilaille.

Kurvinen: Toimivaa ei kannata korjata.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan keskusta ei näe isoa ongelmaa tai korjaustarpeita nykyisessä uskonnonopetuksen mallissa.

– Kyllä me näemme sen sillä tavalla, että on kuitenkin arvokasta, että ihminen saa oman uskontonsa taustoista ja kulttuurisista tekijöistä opetusta. Se on os yleis- ja sydämen sivistystä. Jos tuntee luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon taustan ja ajatusmaailman, sinun on helpompi ymmärtää myös muita uskontoja. Sellainen uskonnonopetus, jossa mennään hyvin kauas uskonnoista, ei ole välttämättä viisastakaan, Kurvinen pohtii puhelimessa.

Kurvisen mukaan keskustakaan ei silti sulje pois asian selvittämistä tai uudelleenarviointia. Hän ehdottaa, että voitaisiin esimerkiksi tehdä kokeiluja, joissa elämänkatsomustiedon ja uskonnon tunnit olisi välillä järjestetty yhdessä, muttei koko ajan.

– Mutta emme halua romuttaa nykymuotoista uskonnonopetusta Suomessa.

Kurvisen mukaan, jos jokin asia toimii, sitä ei kannata lähteä korjaamaan.

Kun Kurviselta kysyy, tarkoittaako keskustan kanta sitä, että uskonnonopetus pysyy nykyisessä muodossaan tällä hallituskaudella, hän sanoo, ettei halua sellaisia julistuksia tehdä.

– Mitään ultimatumia (uhkavaatimusta) en anna.

– Näemme että nykytilanne on toimiva. Oman uskonnon opettaminen on arvokasta ja hyödyllistä.

Ylen mukaan oppositiopuolueista perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit torjuvat uskonnonopetuksen ja elämänkatsomustiedon yhdistämisen. Tosin kokoomusnuoret on muistuttanut puoluettaan sen omasta kannastaan. Kokoomuksen puoluekokous on vuonna 2010 hyväksynyt aloitteen, jossa Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret esitti kaikille yhteiseen uskontotietoon siirtymistä. Nyt-liikkeen Harry Harkimo  antaa tukensa uudistukselle, jossa luotaisiin yksi, kaikille pakollinen katsomusoppiaine.

Lue lisää: Kokoomusnuoret murjoo ja opettaa omaa puoluettaan – antaa kehut vasemmistoliiton Li Anderssonille

Lindtman: Katsomusaineiden yhteistä opetusta edistettävä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman painottaa, että koulun tulee tarjota lapsille ja nuorille eväät ymmärtää laajasti eri uskontoja ja elämänkatsomuksia.

– SDP:llä on puoluekokouksen linjaus, joka lähtee siitä, että eri katsomusaineiden yhteistä opetusta tulee edistää ja vaikuttaa katsomusaineen tuloksi omaksi oppiaineekseen peruskoulussa, hän vastaa sähköpostitse.

Lindtman toteaa myös, että elämänkatsomustiedon avaamista kaikille vapaasti valittavaksi oppiaineeksi on myös syytä selvittää.

Myös kirkon piispa ottanut kantaa.

Uskonnonopetus puhuttaa myös luterilaisessa kirkossa. Oulun piispa Jukka Keskitalo on ottanut asiaan kantaa Kalevassa blogikirjoituksessaan.

– Keskustelu yhteisestä katsomusaineesta on valitettavan epäanalyyttistä. Nykymalliin (uskonto/et) projisoidaan ongelmat ja ehdotettuun uuteen epärealistisia odotuksia. Uuden oppiaineen luominen olisi kivuliasta ja johtaisi jatkuvaan vääntöön sen sisällöstä, Keskitalo kirjoittaa Twitterissä ja jakaa kirjoitustaan.

– Vielä nykyäänkin monet luulevat, että uskonnonopetus Suomessa on ”tunnustuksellista”. Sitähän se ei ole ollut enää pitkiin aikoihin. ”Oman uskonnon opetus” ei ole uskonnon harjoittamista, vaan tietopohjaista opetusta uskonnoista, Keskitalo kirjoittaa blogissaan.

’Ruotsissa ja Norjassa on luotu yhteinen uskontotieto-niminen katsomusaine.

– Ruotsissa on todettu, että koululaisten tietotaso uskonnoista on suorastaan romahtanut. Se on selkeästi heikompaa kuin esimerkiksi Suomessa. Tällä on selkeä yhteys siihen, että koulun yhteinen katsomusaine ei anna riittävästi tietoja maailman uskonnoista. Globalisoituvassa maailmassa uskontojen lukutaito ja ymmärrys on yhä tärkeämpää esimerkiksi kansainvälisen kaupan piirissä toimiville ihmisille. Uskontojen merkitys maailmassa ja maailman politiikassa ei suinkaan vähene, vaan lisääntyy, Keskitalo argumentoi.

Hänen mukaansa myös Norjassa on ollut kiistoja ja kiistat tulisivat myös Suomeen, jos pyrittäisiin luomaan uusi yhteinen katsomusoppiaine.

– Nykyisen mallin hankaluuksia usein liioitellaan. En väheksy opetusjärjestelyihin liittyviä haasteita, mutta niihin on olemassa myös ratkaisuja. Erillisten oppiaineidenkin tilanteessa tiettyjä moduleita voidaan opettaa yhdessä sulauttamatta oppiaineita kokonaan yhteen, Keskitalo katsoo.

Hänen mielestään nykyinen oman uskonnon opettamisen malli ja sen rinnalla elämänkatsomustieto on käytettävissä olevista vaihtoehdoista ylivoimaisesti paras.

– Se toteuttaa uskonnonvapautta kaikkein parhaiten.

– Yhteisen katsomusaineen luominen johtaisi väistämättä eri uskonnollisten ryhmien aktivoitumiseen asiassa. Jotkut voivat pitää tätä hyvänä asiana, mutta yhteiskunnan kokonaisuuden ja eheyden kannalta se ei kuitenkaan ole tavoiteltava tila. On parempi, että esimerkiksi islamia opetettaisiin kouluissa tietopohjaisesti ja kontrolloidusti, kuin että opetusta annettaisiin yksinomaan moskeijoissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE