Kysely tehtiin kanslian palveluksessa oleville noin 40 avustajalle. Heistä seitsemän kertoi kokeneensa häirintää tai epäasiallista käytöstä kuluneen vuoden aikana.

- Tilanne ei ole sellainen, että nyt pitäisi lähteä nostamaan kriisitietoisuutta ja järjestämään esimerkiksi pikakoulutusta. Saamamme tiedot eivät tue tällaista kriisiarviota, sanoo eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio USU:lle.

Rauhion mukaan selvitys sai asian ajankohtaisuuden vuoksi ison vastausprosentin, ja tulokset olivat vastaavia kuin menneinä vuosina.

Eduskunnan häirintäkohu alkoi tammikuussa kansanedustaja Ville Merisen (sd.) kommenteista Ylen Vallan algoritmi -dokumenttisarjassa. Merinen antoi ymmärtää, että ainakin osa kansanedustajista kohtelee avustajiaan eri tavoin huonosti.

EDUSKUNNASSA työskentelee paljon henkilöitä, jotka eivät ole työsuhteessa eduskuntaan. Tällaisia ovat kansanedustajien lisäksi esimerkiksi suuri osa avustajista, joista valtaosa on työsuhteessa johonkin eduskuntaryhmään.

Pertti Rauhion mukaan nykyisessä ryhmämallissa ongelmia on helpompi ratkaista kuin kansliamallissa.

- Kansliaan työsuhteessa olevat avustajat ovat muodollisesti hallintojohtajan alaisia, mutta enhän minä anna heille ensimmäistäkään työtehtävää ja arvioi heidän tekemisiään. Eduskuntaryhmässä pääsihteeri voi olla se pomo, joka ratkaisee työhön liittyviä ongelmia.

Kohun keskiössä ollut SDP teettää selvityksen Työterveyslaitoksen kanssa. Selvityksen on määrä valmistua maaliskuussa.