USU: Puolueissa ei innostuta 16-vuotiaiden äänestysoikeudesta – SDP:n Rönnholm tutkisi ensin muiden maiden kokemuksia

Kuva: Kari Hulkko

Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen kuntavaaleissa ei saa Uutissuomalaisen kyselyssä kannatusta puoluesihteereiltä. Uutissuomalainen tavoitti kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen edustajat kertomaan mielipiteensä äänestysikärajaan.

Vain keskustan, kokoomuksen ja vihreiden puoluesihteerit kannattivat varauksetta äänestysikärajan laskemista ensin kuntavaaleissa ja mahdollisesti myöhemmin muissakin vaaleissa.

Vihreiden Kaisa Hernberg olisi valmis laskemaan äänestysikärajaa kaikissa vaaleissa. Janne Pesonen (kok.) ei kannata ikärajan laskemista kaikissa vaaleissa, mutta olisi valmis etenemään kuntavaaleissa asiassa nopeastikin.

Keskusta on liputtanut jo pitkään äänestysikärajan laskemisen puolesta.

– Äänestysiän laskeminen voisi tapahtua ensin kuntavaaleissa ja mahdollisesti myöhemmin muissa vaaleissa, Jouni Ovaska sanoo.

Vasemmistoliiton Joonas Leppäsen mielestä on muitakin keinoja edistää osallistumista kuin äänestäminen.

– Mutta mikäli on vahvaa näyttöä sille, että äänestysikärajan laskulla saataisiin ihmiset osallistumaan paremmin, niin silloin sitä kannattaa ainakin kokeilla, hän sanoo.

Eduskuntapuolueiden edustajat tavoitettiin 23.–29.11. välisenä aikana.

Teennäinen keino äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.

Viidessä puolueessa ikärajan alentamiseen suhtauduttiin kielteisesti. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pitää äänestysiän laskemista teennäisenä keinona äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi. Samaa mieltä oli Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Moni vastaajista suhtautui epäillen ajatukseen, että nuorten aktiivisuutta voitaisiin parantaa pelkästään äänestysikää laskemalla.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoi kevään kuntavaalien jälkeen puoluesihteerien parlamentaarisen ryhmän käsittelevän äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen. Puoluesihteerien ryhmälle ikäraja ei ole uusi asia: aikaisemmin asiaa on käsitelty vuonna 2013 ilman tulosta.

Taustalla on ajatus lisätä nuorten yhteiskunnallista aktiivisuutta. Kevään kuntavaaleissa vain joka kolmas 18–25-vuotias käytti äänioikeuttaan. Sen sijaan 55–69-vuotiaista noin 72 prosenttia äänesti.

Kielteisesti äänestysikärajan laskemiseen suhtautuivat myös SDP:n, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien puoluesihteerit. Fredrik Guseffin (r.) mielestä on loogista, että sama ikäraja koskee kaikkia vaaleja.

– En kannata asiaa, mutta kuntavaaleista iän laskeminen olisi parasta aloittaa, Asmo Maanselkä (kd.) pohtii.

Antton Rönnholmin (sd.) mukaan muiden maiden kokemuksia pitäisi tutkia ennen päätösten tekemistä. Esimerkiksi Itävallassa 16-vuotiaat saavat äänestää kaikissa vaaleissa, Virossa kuntavaaleissa.

Lahden nuorisovaltuuston jäsenistössä ikärajan laskeminen otettaisiin iloiten vastaan.

– 16-vuotias on todellakin tarpeeksi kypsä äänestämään. Se loisi myös positiivista kuvaa siitä, että nuoret voivat ja saavat vaikuttaa asioihin, Lahden nuorisovaltuuston puheenjohtaja Sini Bondarew sanoo.

Kansalaisaloitteen allekirjoittajien ikärajan laskukin jakaa mielipiteitä.

Kansalaisaloitteen vireillepanon ja allekirjoittajien ikärajan lasku 16 vuoteen nykyisestä 18 vuodesta saa kannatusta viidessä eduskuntapuolueessa.

Uutissuomalainen kysyi kaikkien yhdeksän puolueen edustajilta mielipidettä kansalaisaloitteen ikärajan laskemiseen sen jälkeen, kun Euroopan komissio esitti EU-kansalaisaloitteen allekirjoittajien ikärajan laskemista 16 vuoteen.

Allekirjoittajien ikärajan laskeminen saa kannatusta vihreiden, keskustan, vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puoluesihteereiltä.

Sen sijaan kokoomuksen, demarien ja ruotsalaisten puoluesihteerit eivät kannata ehdotusta.

Sinisillä ei ole vielä linjausta asiasta, kertoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Nykyisin rajana on äänioikeusikä, joka on lähes kaikissa EU-maissa 18 vuotta. Myös Suomessa kansalaisaloitteen vireillepanijan ja allekirjoittajan täytyy olla 18 vuotta täyttänyt.

Suomessa oikeusministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä selvitti jo vuonna 2014 kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan laskemista nykyisestä 18:sta 15 vuoteen. Asia ei silloin edennyt.

EU-komission ehdotusta perustellaan halulla vahvistaa demokratiaa ja edistää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia Euroopan unionissa.

”Herra armahda” – Liisa Jaakonsaarelta suorasanainen viesti katoliselle kirkolle

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari.

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on kirjoittanut suorasanaisen tviitin Twitterissä Australian järkyttävästä pedofiliaskandaalista.

Pitkän tutkimustyön perusteella laadittu raportti paljasti kymmenientuhansien lasten hyväksikäytön erilaisissa instituutioissa. Eniten tapauksia on Austarlian katolisen kirkon sisällä.

Epäilyjen mukaan jopa seitsemän prosenttia papeista on syyllistynyt lasten hyväksikäyttöön.

Jaakonsaaren päivitys liittyy hänen päivittäiseen joulukalenteri-tviittien sarjaan.

– Katolisessa kirkossa pitäisi reformoida pappien selibaatti. On johtanut suoraan sanoen institutionaaliseen pedofiliaan. Herra armahda.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu demarimeppi: Kohtuutonta vouhkaamista

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri vertailee tviitissään kahta asiaa, joita maamme hallitus on paraikaa ajamassa läpi.

Toinen on alkoholilaki ja toinen niin kutsuttu työttömien aktiivimalli, joka leikkaa rajusti työttömyysturvaa, mikäli työtön ei löydä töitä.

Kumpula-Natri vaikuttaa olevan huolissaan, että työttömien asiat jäävät alkoholikeskustelun jalkoihin.

– Miten toisessa parlamentissa tällä hetkellä kansan edustajana olevana minusta tuntuu että 0,8% muutos on kotona kohtuuttoman vouhkaamisen kohteena? Erikoisoluita eikä vain IV. Limuviinoja ei olis tarttenut. Työttömän leikkaus 5% jää show’n jalkoihin, Kumpula-Natri päivittää.

0,8 prosentilla hän viittaa siihen, että eduskunta äänesti tänään vähittäismyynnin alkoholiprosentin 5,5:een 4,7:stä eli prosentti se nousi 0,8 prosenttiyksikköä. Aktiivimalli taasen voi tarkoittaa työttömälle lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan.

Keskustelua aiheesta

Käräjätuomarit valtiosalaisuuksien vahdeiksi – ”Aiheettomatkin lupahakemukset sujahtavat vaivatta läpi”

Kuva: Aleksi Vienonen

– Tiedustelulaki uhkaa asettaa tuomarit kumileimasimiksi, kirjoittaa perjantaina ilmestynyt Advokaatti-lehti.

Valmistelussa oleva tiedustelulakipaketti lisäisi suojelupoliisin ja puolustusvoimien salaisia tiedonhankintakeinoja. Olisiko tuomioistuimilla asiassa todellista kontrollia? kysyy tuore Advokaatti (suom. Asianajaja-lehti)

– Tuomarien pitää jatkossa arvioida valtakunnan turvallisuutta, mikä poikkeaa täysin heidän normaalista työnkuvastaan. Ei heillä ole päivittäisessä työssään sellaisia juttuja, joissa on kyse valtiosalaisuuksien karkaamisesta ja hakkeroinnista sillä tasolla, millä tiedustelumaailma toimii, asianajaja Markku Fredman sanoo Advokaatin haastattelussa.

Tiedustelutoimenpiteiden myötä tuomareille ollaan siis antamassa uusi tehtävä. Fredmanin mukaan on turha toivoa, että tuomioistuin suodattaisi perusteettomat ja aiheettomat lupahakemukset.

Valtiontaloudessa ei ymmärretä, että toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kiinnittää pääkirjoituksessaan huomiota Suomen oikeusjärjestelmän kehittämiseen. Toimiva oikeusvaltio on kilpailuetu. Kansainvälisesti toimivat yritykset eivät päätä sijoittumisestaan pelkästään yhtiöveroprosentin perusteella, vaan tutkivat muun ohella myös sitä, kuinka riippumaton, luotettava ja nopea kunkin maan oikeusjärjestelmä on. Käsittelyajat suomalaisissa tuomioistuimissa ovat edelleen liian pitkiä.

– Käräjäoikeuksien resursseja tulee lisätä. Kolmen tuomarin kokoonpanoja ja tuomareiden erikoistumista tulee käräjäoikeuksissa edistää. Käräjäoikeusverkoston supistamista ei saa käyttää säästökeinona, vaan mahdollisuutena laadun parannukseen. Koko tuomioistuinlaitoksen ja oikeusavun yhteenlasketut kulut ovat alle prosentti valtion budjetista, Ruohola toteaa.

 

Asianajajaoikeuden työelämäprofessori haluaa kehittää opiskelijoiden työelämävalmiuksia

Helsingin yliopisto haluaa tiivistää yhteistyötä työelämän suuntaan. Konkreettisena osoituksena tästä on vuoden 2018 alusta alkava ensimmäinen asianajajaoikeuden työelämäprofessuuri. Tehtävään kutsuttu asianajaja Tuomas Lehtinen Asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta haluaa opettaa hyvää asianajajatapaa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

– En ole tippaakaan tenttikeskeinen ihminen. Uskoakseni kukaan ei halua kirjoittaa huonoja vastauksia – enkä minä jaksa lukea niitä. Ulkoa oppiminen ei kehitä työelämävalmiuksia. Sen sijaan aion korostaa tiedonhaun sekä tiedon ymmärtämisen ja soveltamisen merkitystä, Lehtinen sanoo.

Turvallisuuteen keskittyminen hautaa alleen ajatuksen kansakunnan valistumisesta

Suomalaisen kulttuurin perinteisiä arvoja ovat olleet koulutuksen, sivistyksen ja totuudenmukaisen tiedonvälityksen arvostaminen, kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström. Meillä on maailman vanhin lehdistönvapauslaki ja sanomalehtien lukeminen on meillä yhä maailman huippua. Nykyään turvallisuusuhatkin liittyvät pitkälti tiedonvälitykseen eli valeuutisiin ja informaatiovaikuttamiseen. Niitä ei ehkäistä valtion mahtikäskyillä, mutta niihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi koulutuksen ja vastuullisen journalismin keinoin, kirjoittaa Advokaatti.

”Just saying” – Nasima Razmyarilta viesti eronneelle Mikael Jungnerille

Kuva: Jari Soini
Apulaispormestari Nasima Razmyar on toiminut aikanaan Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Jungner oli SDP:n kansanedustaja 2011–2015.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on tviitannut SDP:n entiselle puolusihteerille ja kansanedustajalle Mikael Jungnerille, joka ilmoitti eilen eroavansa sosialidemokraattisesta puolueesta.

– Olet Mikael Jungner hyvä demari. Sääli, että erosit puolueesta. Sisäisestä demariudestasi et pääse ihan niin helposti, Razmyar viestittää.

– Just saying, Razmyar päättää, kuten Jungnerilla on ollut tapana kirjata tviittiensä perään.

Työhistoriassaan Nasima Razmyar on toiminut muun muassa Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana.

Myös kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) on ottanut kantaa Jungnerin eroon puolueesta.

Hän pitää Jungnerin ratkaisua valitettavana.

– SDP:ssä on (ja tarvitaan) liberaaleja näkemyksiä. Ne mahtuva hyvin edistysmielisen hyvinvointipuolueen agendalle, Tuppurainen kirjoittaa.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne harmitteli Helsingin Sanomissa Jungnerin eroa.

– Harmittava asia, kun luova ja aktiivinen kaveri eroaa. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ole täysin yllättynyt siitä, että hän sanoi kulkeneensa pikkuisen eri suuntaan, Rinne toteaa.

”Muuten…” – Jussi Halla-aho: Puoluekokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä erota perussuomalaisista ennen kokousta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Sininen tulevaisuus rp. järjestää perustavan puoluekokouksen Tampereella huomenna lauantaina. Perussuomalaisista irronnut uusi puolue tähtää seuraaviin eduskuntavaaleihin alle kahden prosentin gallupkannatuksesta.

Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho jatkaa kokouksen alla puolueiden välillä ollutta kiistaa.

”Sinisten toiminnassa on useita henkilöitä, jotka syystä tai toisesta eivät ole vapaaehtoisesti luopuneet perussuomalaisten jäsenyydestä. Useimmat puolueet edellyttävät säännöissään, että niiden jäsenet eivät kuulu mihinkään toiseen puolueeseen. Oletan, että näin on sinisissäkin”, hän kirjoittaa Facebook-sivuillaan.

Halla-aho sanoo muistuttavansa ystävällisesti, että kokoukseen osallistuvien sinisten jäsenten on syytä ennen kokousta erota perussuomalaisista, elleivät ole sitä aiemmin tehneet.

”Muuten on mahdollista, että heidän jäsenyytensä sinisissä on pätemätön, samoin kokouksessa suoritetut äänestykset. Olettaen, että äänioikeus kokouksessa on vain puolueen jäsenillä.”