Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Uusi arpajaislaki haluaa maksujen estot monopolin rikkojille – Mutta toimisiko esto käytännössä, näin vastaa sisäministeriön virkamies?

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle esityksen arpajaislain uudistamiseksi.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Sen tärkeimmät ehdotukset koskevat rahapelihaittojen torjuntaa, arpajaislain vastaiseen markkinointiin puuttumista ja rahapelikysynnän ohjaamista arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan.

Kuten hallitusohjelma on linjannut, Suomen rahapelijärjestelmä perustuu jatkossakin yksinoikeusjärjestelmään. Esimerkiksi Ruotsin kaltaiseen lisenssijärjestelmään ei siis siirrytä.

Lakiesityksessä ehdotetaan muun muassa maksuliikenne-estojen käyttöönottoa. Estojen kohteena olisivat rahapeliyhtiöt, jotka suuntaavat arpajaislain vastaisesti markkinointiaan Manner-Suomeen ja joiden markkinoinnin Poliisihallitus on kieltänyt.

Poliisihallitus ylläpitäisi estolistaa rahapeliyhtiöistä, joiden maksuliikenne pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien tulisi estää. Estoilla pyritään haittoja ehkäisevästi vaikuttamaan rahapelien saavutettavuuteen. Estojen toimivuudesta on käyty paljon julkista keskustelua.

Asia nousi esiin median kysymyksissä arpajaislain uudistusta käsitelleessä tilaisuudessa tänään.

– Monet rahapelihaitta-asiantuntijat ovat katsoneet välttämättömäksi tällaisten järjestelmän ulkopuolista pelaamista rajoittavien toimenpiteiden käyttöönoton, jotta monopolisääntelystä on hyötyä, sisäministeriön neuvotteleva virkamies Elina Rydman sanoi.

– On todettu, että estoja on osin ehkä helpostikin mahdollisuus kiertää, mutta toisaalta haitta-asiantuntijat ovat arvioineet, että kiertomahdollisuutta eivät välttämättä kuitenkaan kaikki hyödynnä, hän jatkoi.

Hän totesi, että estojen vaikutusta on arvioitu hallituksen esityksessä ja ne kohdistunevat eri tavoin eri pelaajaryhmiin.

– Maksuliikenne-estojen käyttöönotolla arvioidaan kyllä olevan selkeätä yleisestävää vaikutusta ja myös sellaisen tietoisuudenkin lisäämistä, että meidän yksinoikeusjärjestelmässä ei ole sallittua tarjota tai markkinoida kuin Veikkauksen pelejä.

Rydman totesi, että melko monet yksinoikeusjärjestelmän ulkopuoliset rahapeliyhtiöt mainostavat olevansa suomalaisia nettikasinoita. Esitykseen on kirjattu tästä konkreettisia esimerkkejä. Tämä saattaa Rydmanin mukaan hämärtää kuluttajien tietoisuutta.

– Voidaan olla ehkä siinä luulossa, että näillä toimijoilla olisi jokin Suomen viranomaisen tai lainsäädännön hyväksyntä toiminnalle.

Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAFin toimintaan uudella lailla ei olisi vaikutuksia. Sekin tosin voisi tosin joutua eston tai seuraamusmaksun kohteeksi, mikäli se markkinoisi itseään manner-Suomeen.

– Esityksillä ei ole välittömiä vaikutuksia Pafiin. Se riippuu Pafin omasta toiminnasta. Tässä kohtaa on hyvä nostaa vielä esille nykyiseen arpajaislakiin sisältyvä markkinoinnin määritelmä, johon ei siis ehdoteta muutoksia: pelkästään suomenkielisen verkkosivuston olemassaolo ei ole markkinointia ellei siihen sisälly muuta pelaamista edistävää aineistoa, Rydman sanoi.

Tytäryhtiön tuottotavoitteet selviävät myöhemmin – rahat edunsaajille

Lakiuudistuksella mahdollistettaisiin myös Veikkauksen muuta kuin rahapelitoimintaa varten tarkoitetun tytäryhtiön perustaminen.

Tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille. Se ei saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa.

“Kiertomahdollisuutta eivät välttämättä kuitenkaan kaikki hyödynnä.”

Rydman kuvasi Veikkauksen olevan esimerkiksi verkkopelien edelläkävijä. Sillä on tuotteita, joita ei esimerkiksi muilla kansallisilla Lotto-yhtiöiden tyyppisillä yhtiöillä ole. Näitä siis voisi saada kaupaksi.

– Tässä on esitetty esimerkkinä e-arvat.

Kyse olisi siis konkreettisia Veikkauksen pelituotteiden ja pelipalvelujen myynnistä.

– Tytäryhtiön liiketoiminnasta mahdollisesti kertyvät tuotto käytettäisiin vastaaviin tarkoitukseen, mitä emoyhtiö Veikkauksen arpajaislaissa määritellyt jako-osuudet ovat eli yleishyödylliset sektorit maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla.

Arvioita tytäryhtiön tuotosta ei vielä ole.

– Valtioneuvoston kanslia on omistajaohjaajana on myöntänyt tekniseen valmisteluun luvan. Veikkaus tekee sitten valmistavaa työtä. Se kartoittaa markkinoita ja muun muassa näitä tuotto- ja kustannuslaskelmia. Hallituksen esitykseen ei ole kirjattu konkreettisia tuottotavoitteita, Rydman sanoi.

– Toiminnan käynnistämiseen menee varmasti jonkin aikaa ennen kuin se sitten voitolliseksi mahdollisesti kääntyisi.

Maksuliikenne-estoje sääntely voimaan vuoden 2023 alusta

Lakiesitys esittää myös, että pakollinen tunnistautuminen laajenisi kaikkiin Veikkaus Oy:n peleihin. Se otettaisiin käyttöön vaiheittain. Kaikki pelaaminen olisi tunnistautunutta viimeistään vuonna 2023. Raaputusarpojen osalta siirryttäisiin tunnistautumiseen myöhemmin, mutta viimeistään vuonna 2024.

Kattava pakollinen tunnistautuminen mahdollistaa rajoitusten ja peliestojen käyttöönoton kaikessa Veikkauksen tarjoamassa rahapelaamisessa.

Uudistettavassa arpajaislaissa esitetään myös täsmennyksiä muun muassa sallitun markkinoinnin sisältöön ja keinoihin. Lakiesitys edellyttää markkinoinnin olevan kokonaisuudessaan maltillista. Erityisen haitallisten rahapelien, kuten raha-automaattien markkinointi kiellettäisiin.

Rahapelaamisen ohjaamiseksi arpajaislailla säänneltyyn tarjontaan nykyisin kielletty vedonlyöntipelien markkinointi sallittaisiin.

Uutena työkaluna Poliisihallitus voisi esittää markkinaoikeudelle hallinnollista seuraamusmaksua arpajaislain vastaisesta markkinoinnista. Poliisihallitus voisi jatkossa kieltää myös yksityishenkilöitä markkinoimasta rahapelejä arpajaislain vastaisesti.

Veikkaukselle tulisi velvollisuus huomioida haittojen ehkäiseminen raha-automaattien sijoittelussa. Lisäksi raha-automaatit olisi sijoitettava siten, että niiden käyttöä voidaan valvoa esteettömästi.

Lakien on määrä tulla voimaan porrastetusti. Pääosa lakimuutoksista tulee voimaan vuoden 2022 alusta. Maksuliikenne-estoja koskevan sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE