– Paljon puhuttu ”uusi normaali” jää merkitykseltään tyhjäksi muotitermiksi. Pandemian loppuvaihetta elävässä Suomessa yhteiskunnallista tilannetta määrittää jatkuvuus eikä murrostila.

Tämä on Kalevi Sorsa -säätiön tuoreen raportin keskeinen huomio.Säätiön toiminnanjohtajan Mikko Lievosen kirjoittama julkaisu ”Suomi koronan jälkeen” pyrkii herättämään keskustelua yhteiskunnan suunnasta historiallisen kriisin jälkimainingeissa.Siinä keskitytään yli kaksi vuotta jatkuneen korona-ajan vaikutuksiin, yhteiskunnalliseen muutokseen ja kriisin jälkeisen jälleenrakennuksen linjavalintoihin.

Suomessa on käynnissä siirtymä kohti koronapandemian jälkeistä aikaa, mikä näkyy muun muassa rajoitusten päättymisenä sekä ihmisten jokapäiväisessä käyttäytymisessä.

Julkaisun mukaan ongelmista huolimatta Suomi on selviytynyt korona-ajasta hyvin.

– Kansainvälisesti vertailtuna koronakuolemien määrä on jäänyt alhaiseksi. Rajoitustoimet ovat olleet pääosin kevyitä, etenkin suuriin teollisuusmaihin verrattuna. Rokotuskattavuus on eurooppalaisten vertailumaiden tasolla. Hyvinvointivaltio on ennakoinut suurimmat sosiaaliset riskit, vaikkakin nuorten ja eräiden haavoittuvien ryhmien keskuudessa on syntynyt hyvinvointivajeita.

Taloudessa vuosi 2020 oli huonoin yli vuosikymmeneen, kun bruttokansantuote supistui 2,3 prosenttia. Raportissa huomioidaan, että toipuminen on ollut nopeaa, sillä bkt kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2021.

Vaikka ”uusi normaali” ei toteudukaan, Mikko Lievonen arvioi sen sijaan, että koronakriisi tulee vaikuttamaan lähivuosien politiikkaan.

– Kriisin merkittävin poliittinen seuraus on vahvan valtion paluu. Pandemian jälkeisessä politiikassa keskeisiksi nousevat edistyksellisen ja konservatiivisen kertomuksen erilaiset tulkinnat kriisin opetuksista. Edistyksellisessä ajattelussa vahva valtio nähdään mahdollisuutena toteuttaa uudistuksia, kun taas konservatiivinen ajattelumalli pyrkii rajoittamaan valtion kasvanutta roolia, hän toteaa tiedotteessa.

Lievonen muistuttaa, että korona-aikana monessa länsimaassa on muodostunut laajaa kannatusta yhteiskunnallisille reformeille.

– Suomalaistenkin on aika kysyä itseltään, mitä toivomme ja odotamme kriisin jälkeiseltä politiikalta.

Raportti suosittelee koronan jälkeisen politiikan tavoitteiksi valtion kriisivarautumisen parantamista, hyvinvointivelan purkamista erityisesti lasten ja nuorten osalta sekä valtion aktiivisen talouspoliittisen roolin vakiinnuttamista.

Julkaisu kokonaisuudessaan löytyy täältä