Kiertävän esitystoiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja rahoittamisessa ovat olleet teattereiden lisäksi mukana Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä Taiteen edistämiskeskus. Tavoitteena on luoda pysyvä yhteistyömalli kiertävälle esitystoiminnalle Tampereen ja Pirkanmaan alueella. Mallia on haettu Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö-toiminnasta.

Tampereen Liikkuvan Näyttämön ensimmäistä ensi-iltaa Dostojevskin Idioottia harjoitellaan parhaillaan Tampereen Teatterissa ja ensi-ilta on 29. elokuuta Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa. Tämän jälkeen esitys lähtee kiertueelle hoitolaitoksiin 30 esityksellä ja palautuu kiertueen jälkeen vielä teatteritiloihin esitettäväksi.

Näytelmän työryhmässä ovat mukana freelancer-näyttelijä Riikka Papunen sekä näyttelijät Jari Leppänen (TTT) ja Antti Tiensuu (TT). Tekstin ovat Dostojevskin romaanin pohjalta sovittaneet Riikka Papunen ja Antti Tiensuu, ohjauksesta vastaa työryhmä. Kiertäväksi suunniteltu esitys on tunnin mittainen ja se on esitettävissä tilassa kuin tilassa. Tarina kertoo Pietarin seurapiireihin palaavasta ruhtinas Myškinistä, joka joutuu kohtaamaan ympäröivän yhteisön ennakkoluuloja ja asenteita. Se sisältää rutkasti musiikkia, suuria tunteita ja lämmintä huumoria.

Saa kopioida!

Suunnittelija Jaana Ylänen Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista toteaa, että hanke toteuttaa kuntien kulttuuritoimintalain tavoitetta tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen. Hanke myös edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista taiteeseen, kulttuuriin ja sivistykseen.

– Tampereen kaupungilla on ollut tavoitteena  iäkkäiden kuntalaisten elämänlaadun paraneminen myös asumispalveluissa. Kahden suuren teatterin toteuttama hanke on mahdollisuus asumispalveluiden asukkaille, jotka muuten harvoin pääsevät teatteritaiteesta osallisiksi. Kunnan toiveena  on, että Tampereen Liikkuvan Näyttämön mahdollisuuteen tarttuisivat myös ne asumispalvelutahot, joissa tunnistetaan kulttuurihyvinvoinnin tarve asukkaille, mutta ei ole syystä tai toisesta pystytty tarttumaan asiaan aiemmin,Ylänen sanoo.

Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilijat Arttu Haapalainen ja Iiro Heikkilä ovat olleet mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa alusta asti.

– Erittäin hyvä lopputulos olisi, jos projektin tuottama toimintamalli kopioitaisiin aluksi maakunnalliseksi ja siitä laajentuen valtakunnalliseksi. Vision mukainen toimintamalli koskisi myös muita taiteen katvealueella olevia kuluttajia, kuten esimerkiksi vankeinhoitoa ja erityisnuorisotyötä, toteaa esittävien taiteiden läänintaiteilija Iiro Heikkilä.-

– Tutkimusnäytön pohjalta voidaan todeta, että taiteen ja kulttuurin äärellä oleminen voi tukea merkittävästi kaikkien väestöryhmien hyvinvointia. Taiteeseen säännöllisesti osallistuvilla on todettu olevan selvästi parempi psyykkinen hyvinvointi kuin niillä, joilla taideosallistumista ei ollut yhtään tai sitä oli alle sata tuntia vuodessa. Kulttuuripalvelujen käyttö ja kulttuurinen harrastustoiminta ovat lisäksi yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan ja myös hyvään elämänlaatuun, lisää puolestaan Haapalainen.