Maahanmuuttajayrittäjien osuus yrittäjistä ja maahanmuuttajapalkansaajien osuus palkansaajista on kasvanut. Erityisen usein maahanmuuttajat työskentelevät ravitsemustoiminnan sekä posti- ja kuriiritoiminnan toimialoilla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työllisiä maahanmuuttajia palkansaajina ja yrittäjinä eri toimialoilla. Aineistona ovat Tilastokeskuksen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistot vuosilta 2010-2022.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2022 kaikista palkansaajista 8,6 prosenttia oli maahanmuuttajia ja kaikista yrittäjistä 10,5 prosenttia oli maahanmuuttajia, PTT kertoo tiedotteessaan.

Maahanmuuttajapalkansaajien palkkatulot ovat keskimäärin muiden palkkatuloja matalammat, mutta joillain toimialoilla, erityisesti informaation ja viestinnän alalla, palkkatulot ovat valtaväestön tasolla.

Maahanmuuttajayrittäjät puolestaan ovat merkittävä ryhmä erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla.

– Vaikka maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat keskimäärin muita matalammat, on tässä toimialakohtaisia eroja, ekonomisti Juho Alasalmi sanoo tiedotteessa.

Maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat olleet muita yrittäjiä suuremmat erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä informaatio- ja viestintäalalla, mutta myös teollisuudessa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa.

VUONNA 2022 11,9 prosenttia työllisistä maahanmuuttajista oli yrittäjiä. Valtaväestön työllisistä yrittäjiä oli 9,9 prosenttia. Maahanmuuttajilla yrittäjyys on siis yleisempää kuin valtaväestöllä.

Yrittäjien osuus on kasvanut maahanmuuttajilla erityisesti vuodesta 2018 lähtien, kun taas valtaväestössä osuus on pysynyt vakaana. Yrittäjyys on yleistynyt erityisesti Afrikassa, Virossa ja Venäjällä syntyneillä maahanmuuttajilla.

Vuoden 2018 paikkeilla myös maahanmuuttajayrittäjien tulorakenne on muuttunut siten, että yrittäjien joukossa on yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät tienaa lainkaan yrittäjätuloja, mutta saavat palkkatuloja. Havaintojen taustalla lienee alustatyön ja kevytyrittäjyyden voimakas yleistyminen.

– Elinkeinonharjoittajat saavat pääasiassa yrittäjätuloa, kun taas kevytyrittäjä saa pääasiassa palkkatuloa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tulorakenteen muutokset antavat siten viitteitä siitä, että maahanmuuttajien yrittäjyyden yleistymisen taustalla on myös kevytyrittäjyyden yleistyminen, vanhempi ekonomisti Henna Busk sanoo.

TUTKIMUKSESSA tarkasteltiin myös erikseen niitä maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä, joilla on työntekijöitä vuosina 2013-2021. Yritysten määrä on ollut tarkasteluvuosina selvässä kasvussa, ja vuonna 2021 niitä oli jo noin 14 000.

Noin puolet maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä on yksityistä elinkeinonharjoittamista ja loput osakeyhtiöitä. Suurin osa yrityksistä on nuoria ja hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä. Maahanmuuttajayrittäjien yritysten osuus kaikista toimialan yrittäjien yrityksistä on suurin ravitsemustoiminnassa sekä posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät muun muassa ruokalähetit.

Vuonna 2021 maahanmuuttajayrittäjien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,3 miljardia euroa ja arvonlisä noin 1,7 miljardia euroa. Yritykset ovat samana vuonna työllistäneet noin 27 000 henkilöä. Vuosittaiset liikevaihto-, arvonlisä- ja henkilöstösummat sekä niiden osuudet kaikkien yrittäjien yritysten vastaavista ovat selvästi kasvaneet vuosien 2013-2021 aikana.

Kaikkiaan maahanmuuttajayrittäjien yritysten merkitys koko kansantalouden tasolla on vielä rajallinen. Yritykset ovat pieniä ja ne painottuvat toimialoille, jotka tyypillisesti eivät ole korkean kasvun tai tuottavuuden aloja.

– Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä voisi olla kokoaan suurempi merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Maahanmuuttajayrittäjien mikro- ja pienyritykset ovat luoneet enemmän uusia työpaikkoja verrattuna muiden vastaavankokoisten yrittäjien yrityksiin vuosina 2014-2019, Henna Busk sanoo tiedotteessa.

Koko tutkimus on julkaistu PTT:n verkkosivuilla.

Tutkimuksen rahoittajat ovat Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK, Työeläkevakuuttajat Tela ry ja Insinööriliitto IL ry.