Filatovin mukaan tarvitaan reilut pelisäännöt ja yhteinen näkymä siitä, mitä yhteiskuntana haluamme teknologian kehityksen määrittämältä tulevaisuudelta tavoitella.

– Olemme pitkään tottuneet ajattelemaan, että osaaminen on pienen kansakuntamme vahvin valtti. 2020-luvun alkaessa tämä vanha totuus pätee yhä. Korkea koulutustaso ja osaava työvoima ovat yhä parhaita kilpailutekijöitämme. Päinvastoin kuin jotkut väittävät, ei kilpailukyky parane palkkoja polkemalla tai työehtoja heikentämällä. Emmehän halua taantua bulkkitaloudeksi tai raaka-ainereserviksi.

Filatov toteaa, että elinkeinoelämän kilpailukyky paranee, kun työmarkkinoilla vallitsee luottamuksen ilmapiiri ja toimiva, osapuolia arvostava tulevaisuusorientoitunut vuoropuhelu.

Kyky analyyttiseen päättelyyn, kriittiseen ajatteluun ja laaja osaamispohja eivät olisi pahitteeksi tulevaisuuden työelämässä, Filatov sanoo.

– Sanotaan, että työmarkkinoilla moniosaajuuden vaade lisääntyy. Työntekijöiltä vaaditaan perusammattitaitoa, mutta sen lisäksi monet muut työhön liittyvät osaamisvaatimukset kasvavat. Ennen riitti kun osasi yhden työn ja teki sen kunnolla. Nykyisin yksi ammattiosaaminen ei riitä, vaan elämän aikana tarvitaan monenlaista ammattiosaamista, jopa samassa työssä. Hyvän tyypin taakka kasvaa. Asiakastyössä on paljon sellaisia osaamisvaatimuksia, joihin on vaikea kouluttautua. Miehiltä ja naisilta vaadittavat henkilökohtaiset ominaisuudet vaihtelevat.

Filatov toteaa myös, että ennen työtä oli niin kauan kuin firma pyöri, nykyisin oma asema omassa työpaikassa pitää lunastaa joka päivä uudelleen.

– Yksinäisyys ja itsensä johtaminen lisääntyvät. Työtä tehdään entistä yksilöllisemmillä tavoilla. Työnteon aika, paikka ja yhteisöt vaihtelevat. Ennen monia tekemiseen perustuvia työtehtäviä tehtiin työnjohdon ohjauksessa ja valvonnassa. Nykyisin esimerkiksi siivoustyö on usein yksinäistä ja itsenäistä.

– Työ feminisoituu. Naisille tyypilliseksi miellettyjen ominaisuuksien osaamisen vaatimus työssä kasvaa. Hoiva ja palvelutyöt lisääntyvät. Huolehtiminen, yhteistyösuhteiden ylläpitäminen, monien tehtävien samanaikainen suorittaminen sekä ristiriitojen sovittelu työssä lisääntyy. Ennen raavaalle miehelle riitti kun työssä oli voimaa, nyt ei aina pärjää edes hyvällä supliikillla.

Filatovin mukaan vaatimuslista on hätkähdyttävä. Ja koeteltukaan ammattitaito ei enää yksin välttämättä riitä, vaan tarvitaan oppimaan oppimista.

– Tätä taustaa vasten on todella huolestuttavaa, että uusin tutkimus osoittaa, että lähes 60 prosentilla korkeakouluopiskelijoista geneeriset eli yleiset taidot olivat korkeintaan tyydyttävällä tasolla ja noin 40 prosentilla vähintään hyvällä tasolla. Tämän kertoo Kappas!-hankkeen Loppuraportti.

Geneeriset taidot tarkoittavat mm. analysointia ja ongelmanratkaisua, argumentatiivista kirjoittamista, kielen hallintaa, kriittistä lukutaitoa ja arviointia, tieteellistä ja määrällistä päättelyä sekä argumenttien analysointia.

Filatovin mukaan valtiovalta on omalta osaltaan sitoutunut osaamisen vahvistamiseen niin työelämässä kuin koulujärjestelmässä.

– Koulutuspolitiikka on palautettu sille kuuluvalle paikalle politiikan kovaan ytimeen.