Esimerkiksi entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen niiden kunnon selvittämisestä.

Räsänen kertoo, että Suomessa oli vuoden 2020 alussa 54 000 väestönsuojaa ja ne tarjosivat yhteensä 4,4 miljoonaa suojapaikkaa.

Väestönsuojien rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Matti Virpiaro on sanonut Ylelle, että osassa Suomen väestönsuojista on puutteita.

– Lähtökohtaisesti on ajateltu, että haja-asutusalueilla (suoja) järjestetään myös muulla tavoin, koska kiinteistökohtaiset väestönsuojat ovat usein kerrostalojen yhteydessä.

Verrattuna moneen muuhun maahan väestön suojaaminen on Suomessa Mikkosen mukaan hyvässä kunnossa.

– Oikeastaan Albanian ohella Suomi on ainoa Euroopan maa, jolla tällainen väestönsuojelukulttuuri on. Mutta toki meidän pitää tarkastella sitä, että väestönsuojia on riittävästi ja ne ovat myös saavutettavissa, Mikkonen sanoo.

Mikkonen muistuttaa, että kiinteistöjen omistajilla ja kunnilla on omat vastuunsa väestönsuojista.

– Totta kai meillä (ministeriöllä) on myös vastuu ohjauksesta ja sen muistuttamisesta, että väestönsuojista pidetään huolta.

Ministeriön keinona pitää huolta väestönsuojista Mikkonen nostaa esiin muun muassa koulutuksen, tiedottamisen.

Mutta onko mitään erityistä nyt vireillä vallitsevassa tilanteessa?

– Tietysti kaikissa tilanteissa on hyvä varautua erilaisiin skenaarioihin. Yksi osa varautumista on se, että myös väestönsuojeluasiat ovat kunnossa. Sinänsä tietysti mitään akuuttia tarvettahan meillä ei ole nyt väestönsuojelun osalta erityisesti, mutta totta kai tämäkin puoli varautumista pitää huolehtia asianmukaisella tavalla, hän vastaa.

– Meillä on tehty tällä hallituskaudella katsaus liittyen väestönsuojatiloihin. Siinä nousi esimerkiksi esiin koulutuksen tarve alueille.

Mikä olisi ministerin viesti esimerkiksi taloyhtiöille?

– Muistaa se, että väestönsuojelutilat ovat asianmukaiset ja että tarvittaessa ne on myös helppo ottaa käyttöön.

– Jos niitä ei ole tarkistettu, on ihan hyvä katsoa sekin puoli, että nämä asiat ovat kunnossa, Krista Mikkonen sanoo.

Suomi ajaa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa

Sisäministeriössä varaudutaan tällä hetkellä myös ukrainalaisten pakolaisten tuloon Suomeen. Tulijoita voisi olla jopa kymmeniätuhansia. Mikkonen muistutti päivällä, että YK:n uusimman tiedon mukaan yli 800 000 ihmistä on lähtenyt Ukrainasta.

– Toki me emme tiedä, minne muutto suuntautuu. Monilla on erilaisia siteitä eri Euroopan maihin, myös Suomeen.

– Toivottavasti saadaan nyt EU:n yhteinen tilapäisen suojelun direktiivi aktivoitua niin, että kaikissa EU-maissa on samanlainen kohtelu. Se mahdollistaa myös sen, että ihmiset pääsevät heti myös työhön. Esimerkiksi kausityöntekijöille, joita normaalisti on tullut paljon Ukrainasta, on työtä täällä tarjolla. Nyt sitten katsotaan, miten tilanne kehittyy. Mutta on varauduttu hyvin monenlaisiin erilaisiin skenaarioihin.

Mikkonen myös tiedotti tänään, että Suomi ajaa huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Tilapäisen suojelun direktiivi otettaisiin käyttöön EU:ssa ensimmäistä kertaa. Sen avulla Ukrainasta sotaa pakenevat saisivat oleskeluluvan Suomeen vuodeksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia.

Sisäministeriössä on jo valmistauduttu vastaanottamaan sotapakolaisia Ukrainasta. Maahanmuuttoviraston valmiustasoa on nostettu ja majoituspaikkojen määrää lisätty. Tarvittaessa avataan kokonaan uusia vastaanottokeskuksia. Maahanmuuttovirasto ei toistaiseksi tee sellaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, joiden myötä ihmiset lähetettäisiin takaisin Ukrainaan, ja viraston tilannekeskus päivystää ympäri vuorokauden.

Ukrainalaiset voivat tulla Schengen-alueelle ilman viisumia kolmeksi kuukaudeksi. He ovat siis ensi vaiheessa voineet hakeutua suojaan ulkomailla asuvien läheistensä luo ilman erillistä turvapaikka- tai oleskelulupaprosessia.

Mikkosen tiedotteen mukaan on mahdollista, että monet Suomeen saapuvat ukrainalaiset eivät välttämättä jätä turvapaikkahakemusta, vaan hakevat oleskelulupaa esimerkiksi työhön perustuen. Moni ukrainalainen on ollut täällä töissä jo aiemmin ja Suomessa elää jo tällä hetkellä yli 7 000 ukrainalaista.