Kotimaa
28.5.2019 04:47 ・ Päivitetty: 28.5.2019 04:47
Vahvasta oluesta ja lonkerosta ei tullutkaan kaupan tarjoustuotteita – alkoholilain uudistus ei lisännyt alkoholin kulutusta
Viime vuoden alusta voimaan tullut uusi alkoholilaki ei juuri ole lisännyt alkoholin kokonaiskulutusta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus. Ennen lain voimaantuloa THL arvioi, että alkoholin kulutus nousisi lain myötä.
– Kyllä lain vaikutus on ollut pienempi kuin mitä ennakoitiin, se on ihan selvä asia, myöntää THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Tärkein syy ennusteen epäonnistumiseen oli hinnoittelu. Vuonna 2017 päivittäistavarakauppojen Taloustutkimuksellateettämä tutkimus ennakoi nelosoluen, siiderin ja lonkeron hinnan laskevan lain voimaantulon jälkeen noin 40 prosenttia. THL oli tuolloin samaa mieltä, mutta toisin kävi: vahvasta oluesta ja long drink -juomista ei tullut kaupan tarjoustuotteita.
– Hintakehitys on ollut merkittävästi erilainen kuin mitä ajateltiin. Vaikka vahvojen eli 4,7–5,5-prosenttisten oluiden ja long drink -juomien myynti on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2018, alle 4,7-prosenttisten juomien ja erityisesti keskioluen myynti on vastaavasti vähentynyt, Mäkelä kiteyttää.
Lakimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ottamalla huomioon erilaisia kulutukseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kesän helteisyys, veronkorotukset, varastointi ja taloustilanne. Tällaisen mallittamisen tarjoaman arvion mukaan lakimuutoksen vaikutus vastaisi 1,9 prosentin lisäystä kulutukseen. Arvio ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä eli se ei erotu satunnaisvaihtelusta.
Talous selittää merkittävästi sitä, miksi me juomme nyt vähemmän.
Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150:llä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna.
Vuosina 2007─2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus kolmanneksella. Kulutuksen vähenemisestä merkittäväosa eli 56 prosenttia selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä.
– Talous selittää merkittävästi sitä, miksi me juomme nyt vähemmän. Se voi olla myös impulssi, joka saa sitä kulttuuria muuttumaan. Ihmisten mielissähän kilpailee koko ajan erilaisia ajanvietemahdollisuuksia. Kun yksi menettää houkuttavuuttaan vaikkapa kalliin hinnan takia, antaa se samalla tilaa ja mahdollisuuksia muille, Mäkelä sanoo.
THL:n laskelmien mukaan vuosina 2008–2017 olisi alkoholiin liittyviä kuolemia ollut 5 900 enemmän, jos alkoholikuolleisuus olisi pysynyt vuoden 2007 tasolla. Aikavälin kulutuksen vähenemisestä 70 prosenttia selittyy talouteen liittyvillä tekijöillä.
Lain vaikutukset eivät selviä heti.
Mäkelän mukaan vielä ei voi tehdä lopullisia arviota lain vaikutuksista.
– Siidereitä ja lonkeroita alettiin myydä ruokakaupoissa vuonna 1995, ja silloin kulutuskäyttäytyminen muuttui viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Mallinnuksen teimme nyt, koska kysyntä lyhyen aikavälin muutosten väliarvioinnille on ollut suurta, Mäkelä perustelee.
THL on kiinnostunut muun muassa siitä, kiristyykö hintakilpailu tulevaisuudessa, ja mitä alkoholihaitoille tapahtuu. Samalla seurataan sitä, jatkuuko mietojen alkoholijuomien keskivahvuuden kasvu. Viime vuonna päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien keskivahvuus nousi 4,5 prosentista 4,7 prosenttiin.
STT–HANNU AALTONEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.