Työryhmän ehdotuksen mukaan yksittäisen kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään neljä ja puoli kertaa niin suuri kuin kotitalouden vuosittaiset bruttotulot, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Lainakatto olisi siis 450 prosenttia tuloista. Laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat ja osuus taloyhtiölainoista.

Asuntolainan takaisinmaksuaika saisi ehdotuksen mukaan olla enintään 25 vuotta. Lyhennysvapaat ja muut maksujärjestelyt olisivat edelleen sallittuja.

Osa uuden asunnon ostajien velkataakasta syntyy uudisrakennuksen taloyhtiölainasta. Valtiovarainministeriön työryhmä rajoittaisi taloyhtiöiden velkaantumista siten, että yhtiölainan suuruus saisi olla enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Takaisinmaksuaika voisi taloyhtiölainoissakin olla enintään 25 vuotta. Lyhennysvapaita ei saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

Velkakatto voisi vaihdella

Lainakaton vaikutuksesta asuntomarkkinoihin ja ensiasunnon ostajien asemaan ovat huolissaan muiden muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Suomen Vuokranantajat sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden toimialajärjestö Finanssiala.

Finanssiala huomauttaa, että maksamatta jääviä asuntolainoja on varsin vähän.

– Käytännössä ehdotukset vahvistaisivat asuntomarkkinoiden jakoa asunnonomistajiin ja vuokra-asujiin. Vuokra-asumisen kysyntä kasvaisi, kun omistusasunnon hankkiminen varsinkin pääkaupunkiseudulla vaikeutuisi, katsoo Suomen Vuokranantajat lausunnossaan.

Suomen Yrittäjien mukaan on tärkeää huolehtia siitä, että kotitaloudet voivat jatkossakin muuttaa joustavasti työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen mukaan velkakaton ei tulisi olla samantasoinen kaikille, jotta ensiasunnon hankkiminen ei käy liian vaikeaksi.

– Esitämme, että velkakatto jaetaan kolmeen tasoon. Ensiasunnonostajille 500 prosentin, asunnonvaihtajille 450 prosentin ja asuntosijoittajille 400 prosentin velkakatto, sanotaan Hypoteekkiyhdistyksen lausunnossa.

Pikavipit huolestuttavat

Useat lausunnonantajat huomauttavat, että kansalaisten ylivelkaantumisen taustalla ovat pikemminkin kulutusluotot ja pikavipit kuin asuntolainat.

– Merkittävä osa kotitalouksien maksuvaikeuksista ja ylivelkatilanteista johtuu vakuudettomista kulutusluotoista ja pienituloisilla kansalaisilla myös terveydenhuollon asiakasmaksuista. Esitetyt toimenpiteet tällaisenaan eivät ole riittäviä, katsoo Takuusäätiö.

Syyskuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan lainan korko kuluttajalle saa olla enintään 20 prosenttia. Takuusäätiössä arvioitiin viime kesänä, että pikavippiyritykset kiirehtivät hankkimaan runsaasti laina-asiakkaita juuri ennen lain voimaantuloa.
Takuusäätiö katsoo myös, että niin sanottu positiivinen luottorekisteri tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian, koska osa ylivelkaantuneista ei ole edes itse selvillä kaikista lainoistaan. Positiivinen luottorekisteri tarkoittaa rekisteriä, johon kaikki kuluttajille myönnetyt luotot päivitetään. Sellaisen perustaminen sisältyy hallitusohjelmaan.

Muun muassa Hypoteekkiyhdistyksen kanta on, että velkakattoa ei tule ottaa käyttöön ennen kuin positiivinen luottorekisteri on kattavasti toiminnassa.

Valtiovarainministeriön työryhmä julkisti syksyllä ehdotuksen keinoista hillitä kotitalouksien velkaantumista. Lausuntoaika päättyi perjantaina.