Akavan mukaan tietoisuutta kilpailukielloista pitää yhä parantaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys kilpailukieltosopimusten käytöstä vuonna 2023 kertoo, että lakimuutosten vaikutus kilpailukieltosopimusten käyttöön on toistaiseksi ollut melko vähäinen.

Akava kertoo liittojensa kanssa ponnistelleensa, jotta perusteettomien kilpailukieltojen käyttö vähenisi ja koulutettujen osaajien liikkuvuus työmarkkinoilla lisääntyisi.

– Kilpailukieltoja voidaan yhä käyttää, kunhan ne ovat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusteltuja, Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto painottaa tiedotteessa.

– Pidämme hyvänä kehityksenä, että kilpailukieltosopimukset ovat vähentyneet akavalaisten joukossa. Heistä 24 prosentilla oli kilpailukielto vuonna 2023, kun osuus oli 37 prosenttia vuonna 2017, Kannisto kertoo.

Tuoreen selvityksen mukaan akavalaisilla kilpailukieltosopimukset ovat selvästi yleisimpiä yritysten ylimmässä johdossa, jossa 59 prosentilla oli työsopimuksessa kilpailukieltoehto tai erillinen kilpailukieltosopimus.

Johdossa kilpailukieltosopimus oli reilulla 40 prosentilla ja keskijohdossa noin joka neljännellä. Asiantuntija-asemassa olevilla kilpailukieltosopimus oli 21 prosentilla ja toimihenkilöistä 18 prosentilla.

KILPAILUKIELLOT ovat yleisimpiä niillä, joiden ansiotaso on korkein. Osuus on vajaa kolmannes eniten ansaitsevassa neljänneksessä eli yli 6 180 euroa kuukaudessa ansaitsevilla.

Työnantajille laadituista kyselyistä välittyy Akavan mukaan kuva, että kilpailukieltosopimussääntelyn vaikutukset vaikuttavat olevan varsin pieniä valtaosaan suomalaisyrityksistä.

– Muutoksilla näyttää olleen enemmän vaikutusta suuriin yrityksiin, jotka ovat käyttäneet kilpailukieltoja enemmän kuin pienet työnantajayritykset.