D-analyysit

Vaikutusvaltainen taloustieteilijäguru ampui alas Sipilän hallituksen vaalimia näkemyksiä – Suomessa on vahva perinne ihmisten kurittamisessa säästöillä ja leikkauksilla taantumassa

Lehtikuva
Pääkirjoitukset

DEMOKRAATTI

SDP:n pää-äänenkannattaja

Joseph Stiglitz.
Lehtikuva
Pääkirjoitukset

DEMOKRAATTI

SDP:n pää-äänenkannattaja

Joseph Stiglitz.
Lehtikuva
Pääkirjoitukset

DEMOKRAATTI

SDP:n pää-äänenkannattaja

Joseph Stiglitz.

Jälleen ennustetaan taantumaa, vaikka Suomi vasta tänä vuonna pääsi kunnolla kasvuun mukaan ja saavutti vuotta 2008 edeltäneen bruttokansantuotteen tason. Uhkia riittää. Yhdysvalloissa presidentti Trump lietsoo kauppasotia, ja etenkin uhittelu Kiinan kanssa voi suistaa koko maailmantalouden raiteiltaan. Myös kehittyvien maiden velkaantuminen on riski.

Taantuma tulee aikanaan. Sen alkamisajankohdan ennustamisen asemesta olisikin nyt olennaisempaa pohtia, millä eväillä taantumasta selvitään. Suomella on tällä hetkellä heikot puskurit taantumaa varten. Hallitus ei ole onnistunut kääntämään maan taloutta ylijäämäiseksi, vaan velkaantuminen on jatkunut – monien muiden maiden tapaan. Suomessa jo pelkkä talouskasvun hidastuminen vahvistaisi talouden epätasapainoa. Suomessa valtiovarainministeriö on jo ennustanut ensi vuodelle talouskasvun hidastumista. Vuosille 2021–2022 se ennustaa enää noin prosentin kasvua vuodessa.

On nurinkurista ajatella, että ihmisten pitäisi uhrautua, jotta bruttokansantuote paranee.

Seuraavan taantuman jäljiltä maailma voi näyttää toisenlaiselta kuin nyt. Keskiluokan heikentyminen on globaali ilmiö. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on nuorten keskimääräinen tulotaso jäämässä pienemmäksi kuin heidän vanhempiensa. Nyt pelätään, että muun muassa tekoäly ja robotisaatio entisestään heikentävät keskiluokan asemaa.

Lopputulos voi olla yhteiskunnallisesti ankea, jos tähän kehityskulkuun liitetään pitkäaikainen taantuma ja rankat säästötoimet. Tästä osaltaan varoitti myös viime viikolla Suomessa vieraillut vaikutusvaltainen taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Hänen mukaansa Euroopassa tarvittaisiin talouden hidastuessa elvytystä ja kasvuhakuista talouspolitiikkaa.

Stiglitz muistutti Ylen haastattelussa, että vahva demokratia perustuu vahvaan keskiluokkaan ja että ihmisten elintaso paranee vain paremmilla tuloilla. Hän myös ampui alas Suomen nykyisen hallituksen vaalimia näkemyksiä. Stiglitz muun muassa totesi, että Suomella on varaa nostaa palkkoja, toisin kuin hallitus ja elinkeinoelämä ovat väittäneet.

”Palkkoja pitäisi nostaa, koska hyvät palkat parantavat tuottavuutta. Talouden pitäisi toimia kansalaisten eduksi, ei toisinpäin. On nurinkurista ajatella, että ihmisten pitäisi uhrautua, jotta bruttokansantuote paranee”, Stiglitz sanoi Ylelle.

Stiglitz kuulostaa näkemyksissään varsin keynesiläiseltä. Myös talousnobelisti Paul Krugman on oppi-isänsä Keynesin mukaan kannustanut hoitamaan taantumia elvyttämällä, ei vain leikkaamalla. Suomessa on vahva perinne ihmisten kurittamisessa säästöillä ja leikkauksilla taantumassa – ja vähän muulloinkin. Esimerkiksi Ruotsissa on viime taantumissa valittu pehmeämpiä keinoja, hyvin tuloksin.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat