Kirje on täysin poikkeuksellinen, erityisesti hierarkkisessa ulkoministeriössä. Virkakunta haastoi ministeriön poliittiseen johdon. Hallituspiireissä teko luonnollisesti tuomittiin epälojaalina.

Olennaista on kuitenkin tunnistaa nuorten virkamiesten vahva sitoutuminen Suomen perinteiseen ihmisoikeusperustaiseen ulkopolitiikkaan. Kirjeen allekirjoittajat epäilevät Israelin syyllistyneen kansainvälisen oikeuden loukkauksiin ja jopa sotarikoksiin. Tähän viittaavat myös YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin antamat lausunnot.

HAMASIN brutaali isku Israeliin 7.10.2023 järkytti. Yli 1 200 ihmistä kuoli ja Hamas otti 240 panttivankia. Teko oli tuomittava. Israelilla on oikeus itsepuolustukseen ja panttivangit on vapautettava.

Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta 1,9 miljoonaa on paennut kodeistaan kaupungin eteläosiin. Yli 24 000 palestiinalaista on kuollut ja yli 60 000 on vaikeasti haavoittunut. Heistä 70 prosenttia on naisia ja lapsia.

Yli puolet Gazan asuntokannasta on raunioina. Yli kaksikymmentä sairaalaa on tuhottu, kouluista on hävitetty kaksi kolmatta osaa. Kuolleiden joukossa on yli 150 YK:n työntekijää, 117 toimittajaa ja 350 lääkäriä. Missään konfliktissa sitten toisen maailmansodan ei näin lyhyessä ajassa ole koettu samaa.

ETELÄ-AFRIKKA on nostanut kanteen Israelia vastaan Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa. Kanteen mukaan Israel on Gazan sotatoimillaan syyllistynyt sotarikoksiin ja jopa kansanmurhaan. Syyteaineistossa todetaan Israelin johdon esittäneen lausuntoja, jotka viittaisivat tavoitteisiin tehdä alueella etninen puhdistus.

Israelin mittavat pommitukset Gazassa ovat olleet epätarkkoja ja näyttävät pikemminkin tähdänneen massiiviseen tuhoon, myös siviili-infrastruktuurin osalta. Jopa Israelin vankin tukija Yhdysvallat on presidentti Joe Bidenin suulla ilmaissut kritiikkinsä Gazan ”summittaisista pommituksista”.

ONKO Israelin johdon tavoitteena toistaa juutalaisvaltion perustamisen yhteydessä vuosina 1948-1949 toteutettu Palestiinan etninen puhdistus Nakba? Tuolloin yli 80 prosenttia palestiinalaisista pakkosiirrettiin kotiseuduiltaan raja-alueiden pakolaisleireihin.

Kansainvälinen tuomioistuin on poliittisista toimijoista riippumaton. YK:n jäsenvaltiot voivat kuitenkin halutessaan tukea kanteiden käsittelyä sivuväliintulolla. Näin voidaan korostaa kansanmurhasopimuksen merkitystä ja soveltamisalaa.

Suomi on kansainvälisessä tuomioistuimessa tukenut Ukrainan kansamurhakannetta Venäjää vastaan. Jotta Suomi toteuttaisi johdonmukaisesti ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaansa, pitäisikö sen nyt tukea kansainvälisen oikeusistuimen työtä Etelä-Afrikan nostamassa kanteessa Israelia vastaan?

LÄHI-IDÄN ruutitynnyrin ydin eli Palestiinan kysymys ei alkanut 7.10.2023. Tragedialla on vuosisatainen historia. Ongelman juuret ovat siinä, että kaksi kansaa israelilaiset ja palestiinalaiset, kaksi uskontoa juutalaisuus ja islam, eivät kykene elämään toisiaan suvaiten samalla alueella. Kun yhteiseloa samassa valtiossa ei haluta, kansainvälinen yhteisö on esittänyt ratkaisuksi kahden valtion mallia. Suomi on johdonmukaisesti tukenut tätä.

Israelin nykyhallituksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut kahden elinkelpoisen valtion synnyttäminen. Gazan tuho, Länsirannan miehitys ja palestiinalaisalueille perustetut, yli 40 prosenttia alueesta kattavat laittomat siirtokunnat, eivät mahdollista toimivaa Palestiinan valtiota.

Mikä on pääministeri Benjamin Netanyahun strategia? Yksi kolmesta tavoitteesta – ”Luvattu maa”, juutalaisvaltio ja demokratia – ei tahdo yhtä aikaa toimia.

Jos Israel puhtaana juutalaisvaltiona pyrkii alueellisesti kattamaan koko historiallisen Palestiinan eli Luvatun maan, niin demokratiahaaste on suuri. Näin siis tilanteessa, jossa puolet maan asukkaista olisi palestiinalaisia muslimeja. Jos ristiriita yritetään ratkaista voimalla, emme saa pysyvää rauhaa.

AINOA ratkaisu on poliittinen dialogi. Ensimmäiseksi tarvitaan pysyvä tulitauko Gazaan. Vain se mahdollistaa vuoropuhelun ja vakavat rauhanneuvottelut kokonaisratkaisusta, jossa eri osapuolten oikeutetut vaatimukset huomioidaan.

Jos kostonkierrettä Gazassa ei saada katkaistua, uhkaa sota laajentua koko Lähi-itään. Varoittavana esimerkkinä on Jemenin huthikapinallisten iskut Punaisella merellä israelilaisia aluksia vastaan. Yhdysvallat ja Britannia ovat tehneet vastaiskuja Jemeniin puuttuen näin maan sisällissotaan. Eskalaation riski on ilmeinen.

Suomen presidenttiehdokkaista Alexander Stubb on ilmaissut tukensa kansainvälisille toimille Jemenissä mukaan lukien Yhdysvaltojen ja Britannian pommitukset. Varovaisuus saattaisi olla viisaampaa, sillä Suomen ulkopolitiikka on perinteisesti ollut ihmisoikeusperustaista ja vuoropuhelua korostavaa, ei valta- ja voimapoliittista. Epäilemättä Lähi-idässä tarvitaan juuri nyt enemmän välittäjiä kuin uusia osapuolia.

Kirjoittaja on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.