Rokotusjärjestys on tiettävästi esillä hallituksen keskiviikon neuvotteluissa. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto lausuu aiheesta huomenna sosiaali- ja terveysministeriölle.

Parhaillaan koronarokotuksissa sovellettavasta muodollisesti alueellisesta yhdenvertaisuudesta voidaan Ojasen mukaan tinkiä, jos se tehdään hengen ja terveyden suojaamiseksi tai pyrkimyksenä on koronaepidemian hillitseminen. Perustuslaki tai kansainväliset sopimukset eivät tätä estä.

– Tällaiset perusteet, samoin kuin esimerkiksi tarve säilyttää terveydenhuollon toimintakyky, oikeuttavat tarkistukset rokotusjärjestykseen esimerkiksi alueellisin perustein, Ojanen sanoo.

Epidemiatilanteen täytyy olla ensisijaisesti rokotettavalla alueella paljon vakavampi kuin muualla ja vaarantaa ihmisten henki ja terveys sekä terveydenhuollon toimintakyky. Rokotusjärjestyksen muuttamisen täytyy myös osoittaa torjuvan tätä vaaraa riittävän tehokkaasti.

– Jos rokotusjärjestyksen muuttaminen alueelliseksi on välttämätöntä väestön ja viime kädessä ihmisten elämän ja terveyden suojaamiseksi sekä covid-19 -tartuntataudin leviämisen estämiseksi, silloin hallituksella on perustuslain 22 § huomioon ottaen velvollisuus tuoda rokotusjärjestykseen myös alueellisia painotuksia.

Oikeudellisen arvion ja poliittisten päätösten pohjana on lääketieteellinen ja epidemiologinen asiantuntijatieto. Ojanen on pannut merkille, että viranomaiset ovat olleet viime viikkoina erimielisiä paikoin jopa saman instituution sisällä.

– Niin kauan kuin Salmiset ja vastaavat ovat yksiniittisen yksimielisiä siitä mikä on välttämätöntä, poliittinen päätöksenteko ja oikeudellinen arviointi on helpompaa. Homma menee vaikeammaksi mitä enemmän varsinaisilla asiantuntijoilla, joiden voidaan olettaa tietävän epidemiologiset ja lääketieteelliset asiat, alkaa olla eri näkemyksiä.

– Toistaiseksi olemme aina luottaneet ja menneet THL:n ja muiden asiantuntijaviranomaisten kantojen mukaan ja olemme tehneet omia perustuslakiarvioita. Olen ajatellut, ettei minulla ole mitään edellytyksiä kyseenalaistaa Mika Salmisen kaltaisten asiantuntijoiden näkemyksiä.

Ojanen ottaa analogian tuomioistuimista, joiden tehtävää helpottaa, jos mielentilatutkimuksen tehneet oikeuspsykiatrit ovat lausunnoissaan yksimielisiä.

– Jos neljästä oikeuspsykiatrista kaksi on eri mieltä, tuomareiden on huomattavasti vaikeampi päättää oliko ihminen syyntakeeton vai ei.

Myös vaikeiden epidemia-alueiden sisällä on tunnistettu esimerkiksi ammatillisia ryhmiä, joissa tartuntoja on suhteellisesti enemmän. Ojasen mukaan voi olla oikeudellisesti perusteltua rokottaa heitä ensin.

– Perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkieltosäännöksen mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

– Perustuslain kannalta tällaiselle ei siis ole estettä, kunhan vain sille voidaan osoittaa perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviä, painavia perusteita.

Käytännössä painavat perusteet liittyvät jälleen ihmisten elämän ja terveyden suojaamiseen sekä covid-19 -tartuntataudin leviämisen estämiseen. Ne voisivat velvoittaa rokottamaan ensin esimerkiksi kaupunginosia, joissa on enemmän tartuntoja kuin muualla. Vaikka alueella asuisi suhteellisesti enemmän maahanmuuttajia, rokottamisen perusteet eivät Ojasen mukaan olisi etnisiä vaan edelleen epidemiologisia.

– Sinänsä on syytä korostaa, että perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta ihmisten väliseen erotteluun varsinkin etnisen alkuperän perusteella on suhtauduttava hyvin pidättyvästi ja että vain erittäin painavista syistä tällaiseen syyhyn perustuva ihmisten erottelu voi olla sallittua.

Paitsi että rokotusjärjestystä tulee pohtia lääketieteen ja epidemiologian näkökulmista myös perustuslain yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntely on Ojasen mukaan otettava huomioon.

– Jos esimerkiksi poliittisen toiminnan tai ammattiyhdistystoiminnan taikka seksuaalisen suuntautumisen perusteella joko pääsisi keulille tai joutuisi hännille rokotusjärjestyksessä, tämä olisi perustuslain yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyn vastaista.

Tuomas Ojanen on oikeusministeriön yhteydessä toimivan yhdenvertaisuus ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja.