Oikeuskansleri on antanut viime kuussa vastauksen kanteluihin, joissa vastauksen perusteella “arvosteltiin pääministerin lausumia yleisesti totuuden vastaisuudesta”.

Yhden kantelun mukaan pääministeri Orpo on jakanut muun muassa eduskunnan kyselytunnilla väärää tietoa esimerkiksi sotesta ja leikkauksista. Yhdessä kantelussa pyydetään oikeuskansleria selvittämään, onko Orpo valehdellut tai antanut väärää tietoa eduskunnalle ja kansalaisille eduskunnan täysistunnossa kyselytunnilla 23. toukokuuta 2024.

Oikeuskansleri on arvioinut ratkaisuaan eduskunnan pöytäkirjat lähteenään, käy ilmi Demokraatin oikeuskanslerinvirastosta tilaamasta päätöksestä (OKV/1364/10/2024).

“Helmikuussa 22. päivä totesitte täällä eduskunnassa, että uusi hyvinvointialueiden malli lisää kustannuksia. Tämä asia ei ole näin. Torstaina huhtikuussa 4. päivä totesitte eduskunnassa, ettei sosiaali- ja terveyspalveluista leikata. Tämä ei ole totta. Te leikkaatte hyvinvointialueiden rahoitusta, leikkaatte sote-järjestöiltä ja sosiaalihuollosta. Ja viime torstaina täällä kyselytunnilla te sanoitte, että hoitojonot ovat pidentyneet. Kuitenkin THL totesi, että hoitojonot ovat lyhentyneet. Arvoisa pääministeri, nyt teillä on tilaisuutenne: pitäydyttekö te edelleen näissä lausunnoissanne, vai haluatteko te korjata sanomisianne eduskunnan edessä?” SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi kyselytunnilla.

Pääministeri Petteri Orpo antoi jo heti ensimmäisessä vastauksessa oppositiolle hieman periksi:

”Arvoisa puhemies! Aloitetaan siitä, että te puhutte siinä mielessä väärin, että minä jo viime viikon kyselytunnilla totesin, että hoitojonojen osalta minulla oli epätarkkuutta vastauksessani. Toivon, että tekin pidättäydytte siinä, mitä täällä viime viikolla puhuttiin. Toinen kysymyksenne oli se, että lisätäänkö rahaa vai eikö lisätä rahaa. Edelleenkin totean, että ensi vuonna hallitus ohjaa soteen kaksi miljardia enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Se on valtava summa. Ja siinä mielessä, jos katsoo isoa kuvaa, hallitusohjelman mukaisesti vielä miljardi joka vuosi lisää rahaa, niin kyllä me lisäämme soteen rahaa. Valitettavasti menot kasvavat niin paljon. Ja siitä tullaan siihen kolmanteen, että mikä on tämän mallin merkitys menojen kasvulle: kyllä suuria menokasvun aiheuttajia ovat palkkaratkaisu, harmonisaatio osittain liittyy tähän tehtyyn ratkaisuun, toinen on inflaatio, se on aivan selvä, mutta kyllä kolmas – tai haluan sanoa sen, että ei tässä mallissa ole sellaisia insentiivejä, mitkä lisäisivät tuottavuutta tai olisivat tuoneet nopeammalla tahdilla niitä työvälineitä, millä tämä menojen kasvu saadaan kuriin”, Orpo vastasi.

Väittely asiasta jatkui kyselytunnilla vielä pitkään.

OIKEUSKANSLERI toteaa kanteluita koskevassa vastauksessaan, että kansanedustajien eduskunnassa esittämien lausumien arviointi ei kuulu lähtökohtaisesti oikeuskanslerin tehtäviin ja toimivaltaan. Toisaalta ministerinä toimivan kansanedustajan toiminta kuuluu oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin siltä osin, kun on kysymys kyseisen henkilön toiminnasta ministerin roolissa. Tässä tapauksessa on ollut kysymys ministerinä toimivan kansanedustajan ministerin roolissa antamasta vastauksesta eduskunnan kyselytunnilla.

Johtopäätöksissään oikeuskansleri Tuomas Pöysti summaa, että kyselytunnilla käydyssä keskustelussa hallituksen ja opposition näkemykset erosivat siitä, onko sote-palveluiden määrärahoja leikattu. Opposition mielestä leikkauksia on tapahtunut, koska sote-palveluihin lisätyt määrärahat eivät tosiasiassa riitä kattamaan kustannuksia.

Hallituksen mielestä määrärahoja ei ole leikattu, koska sote-palveluihin osoitettu määräraha on euromääräisesti kasvanut. Näkemykset erosivat myös siitä, miten valittu sote-malli on vaikuttanut kustannusten nousuun.

“Keskustelussa oli mielestäni kyse tavanomaisesta poliittisesta debatista sekä näkemyseroista hallituksen ja opposition välillä. Minulla ei ole käytettävissäni olevien tietojen perusteella syytä epäillä, että pääministeri olisi tarkoituksellisesti antanut näistä asioista eduskunnan kyselytunnilla virheellisiä tietoja”, Pöysti summaa.

Pöysti lisää, että hoitojonoja koskeneiden tietojen osalta pääministeri totesi, että hänen aiemmin eduskunnan kyselytunnilla antamansa tiedot sisälsivät epätarkkuuksia.

“Katson, ettei näin ollen myöskään hoitojonojen osalta ole ollut kyse tarkoituksellisesta virheellisten tietojen antamisesta”, Pöysti sanoo.

“Kyseessä oli nopeatahtinen eduskuntakeskustelu, jossa lausumien epätarkkuus on sinänsä ymmärrettävää. Lausumia on arvioitu eduskunnan täysistunnossa käydyssä keskustelussa. Edellä esitetyn perusteella kantelunne eivät anna aihetta toimenpiteisiini”, oikeuskansleri päättää.