Viranomaisten kerrotaan myös käyttäneen tainnutuskranaatteja. Lisäksi poliisin on kerrottu ajaneen pakettiautolla päin mielenosoittajia Minskin keskustassa.

Maata itsevaltaisesti 26 vuotta hallinneen Aleksandr Lukashenkon odotetaan jatkavan maan presidenttinä sunnuntaisten presidentinvaalien jälkeen. Oppositio pitää vaaleja vilpillisinä.

Poliisin ja mielenosoittajien kerrotaan ottaneen pääkaupungin lisäksi yhteen myös muissa kaupungeissa.

Kymmeniä pidätetty ja ihmisiä loukkaantunut

Yhdysvaltalaisrahoitteisen Radio Libertyn suorana julkaisemassa videoseurannassa näkyy, kuinka sadat mellakkapoliisit ovat Minskin keskustassa napit vastakkain mielenosoittajien kanssa. Poliisit ampuvat videolla tainnutuskranaatteja hajauttaakseen väkijoukkoa.

Radio Liberty julkaisi kuvia nuorista mielenosoittajista, joiden kasvot olivat veren peittämät.

Silminnäkijöiden mukaan Minskissä sijaitsevan keskeisen monumentin lähistöllä on kokoontunut tuhansia mielenosoittajia ja noin tuhat poliisia. Samaisella alueella on ollut yhteenottoja, ja mielenosoittajat ovat pyrkineet pystyttämään barrikadeja.

Esimerkiksi oppositioon yhdistetyt mediat tut.by ja Nasha Niva ovat kertoneet uutistoimisto AFP:n mukaan yhteenotoista ja siitä, miten poliisin pakettiauto oli ajanut päin väkijoukkoa. Mediatietojen mukaan poliisi olisi käyttänyt myös vesitykkiä.

AFP:n toimittaja kertoi kuulleensa tainnutuskranaattien ääntä ja nähneensä mellakkapoliisien lähestyvän mielenosoittajia kilvet ojossa.

Paikan päältä on tullut tietoa siitä, että kymmeniä ihmisiä olisi pidätetty. Lisäksi ihmisten kerrotaan loukkaantuneen. Maan sisäministeriö on kiistänyt tiedot siitä, että kukaan olisi loukkaantunut äänestyksen jälkeisissä yhteenotoissa.

Tunteja kestäneen kaaoksen jälkeen maan sisäministeriö kertoi maan kansallisen uutistoimiston Beltan mukaan, että poliisilla on tilanne hallinnassa. Ihmisoikeusjärjestö Viasnan puheenjohtaja Ales Bialiatski syytti poliisia liiallisen voimankäytöstä mielenosoittajia vastaan. Hänen mukaansa mielenosoittajat ovat pääsiassa nuoria.

– Poliisi vastasi suhteettomalla julmuudella, iskemällä täydellä voimallaan, hän kertoi AFP:lle.

Lukashenkolle ennakoitiin murskavoittoa ovensuukyselyissä

Valko-Venäjä äänesti sunnuntaina presidentinvaaleissa, vaikka Lukashenkon valintaa kuudennelle kaudelle pidettiin osin vaalivilpin vuoksi käytännössä varmana. Virallisen ovensuukyselyn mukaan Lukashenkon odotettiin jatkavan presidenttinä 79,7 prosentin äänisaaliilla.

Valko-Venäjällä nähtiin jo vaalien alla poikkeuksellisia levottomuuksia, kun maassa esiintyi protesteja Lukashenkon hallintoa vastaan. Vaalipäivää ovat värittäneet tiukat turvajärjestelyt: konepistoolein varustetut poliisit tarkastivat pääkaupunki Minskiin saapuvia autoja, ja sosiaalisessa mediassa kerrottiin armeijan ajoneuvoista pääkaupunkiin vievillä teillä.

Opposition kannatuksen saattoi huomata äänestyspaikoilla, joissa äänestäjillä nähtiin valkoisia rannenauhoja. Oppositioehdokas Svetlana Tihanovskaja oli aiemmin pyytänyt tukijoitaan käyttämään nauhoja.

Lisäksi äänestyspaikoille kertyi loppua kohti pitkiä jonoja. Vaalivirkailijat ehtivät jo syyttää oppositiota “järjestäytyneestä provokaatiosta”, sillä Tihanovskaja oli aiemmin kehottanut kannattajiaan äänestämään myöhään vaalivilpin hankaloittamiseksi.

Aiemmin sunnuntaina Tihanovskaja julisti kannattajiensa edessä Minskissä haluavansa rehelliset vaalit. Äänestyksen päätyttyä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Tihanovskaja kertoi, ettei hän luota vaalien tulokseen.

Aiemmin mainitun virallisen ovensuukyselyn mukaan Tihanovskaja olisi tulossa vaaleissa toiseksi 6,8 prosentin äänisaalilla.

Opposition ehdokas lupasi uusia vaaleja

Tärkeimpiä opposition edustajia oli ennen vaaleja estetty asettumasta ehdolle muun muassa vangitsemalla heitä rikoksesta epäiltynä. Tihanovskaja itse lähti ehdolle sen jälkeen, kun hänen puolisonsa ehdokkuus estettiin ja tämä passitettiin vankilaan.
Tihanovskaja on vedonnut kansaan sanomalla, ettei ole poliitikko ja että hänen voittonsa jälkeen järjestettäisiin uudet vaalit, joissa ehdolla on koko oppositio.

Lukashenkon suosiota on nakertanut pitkään jatkuneiden talousvaikeuksien lisäksi koronavirusepidemia, jonka vaarallisuutta presidentti on toistuvasti vähätellyt. Lukashenko on varoittanut, ettei vastustajia siedetä ja että hän ei luovu “rakkaasta” Valko-Venäjästään. Hän on myös varoitellut ulkopuolisista uhista.

Valko-Venäjä ei ollut kutsunut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin tarkkailijoita seuraamaan äänestystä. Keskusvaalilautakunnan mukaan yli 40 prosenttia äänistä oli annettu ennakkoääninä, mikä asiantuntijoiden mukaan mahdollistaa väärennökset.

Britannian entinen Valko-Venäjän suurlähettiläs Nigel Gould-Davies kertoi AFP:lle, ettei ole epäilystäkään siitä, etteikö äänestystä peukaloitaisi. Hänen mukaansa kysymys on siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Valko-Venäjällä ei ole ollut vapaiksi ja oikeudenmukaisiksi luokiteltavia vaaleja vuoden 1995 jälkeen. Aiemmin Lukashenko on hiljentänyt vastustajansa mellakkapoliisilla ja kovilla vankeustuomioilla, minkä vastineeksi länsimaat ovat asettaneet pakotteita.