Hamasin edustajan Bassem Naimin mukaan uusi ehdotus tarkoittaisi ”tappamisen ja nälänhädän jatkumista”.

Valkoinen talo kertoi torstaina, että presidentti Donald Trump ja Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff olivat toimittaneet Hamasille aselepoehdotuksen, jota Israel tuki. Israel ei ole vahvistanut ehdotuksen hyväksymistä.

Kahden neuvotteluista tietävän lähteen mukaan uusi ehdotus koskee 60 päivän aselepoa, joka voidaan pidentää 70 päivään. Lisäksi kymmenen elävää panttivankia ja yhdeksän ruumista palautettaisiin vastineeksi palestiinalaisvangeista ensimmäisen viikon aikana.

RANSKAN presidentti Emmanuel Macron vaatii Euroopan mailta jyrkempää yhteistä rintamaa Israelia vastaan, mikäli Israel ei puutu asianmukaisesti Gazan kaistan humanitaariseen tilanteeseen.

Gaza on nälänhädän partaalla, ja Macronin mukaan tilanne vaatii toimenpiteitä tuntien ja päivien sisällä. Asiantuntijoiden mukaan Gazassa nälkiintyneitä on yksi viidestä ihmisestä.

Macronin mukaan myös Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei ole enää vain moraalinen tehtävä, vaan poliittinen välttämättömyys.

Macron sanoi toivovansa, että Palestiinan tunnustamisliike voitaisiin käynnistä tietyin ehdoin, joihin lukeutuu Hamasin demilitarisointi ja Israelin olemassaolon ja itsesuojelun oikeuden tunnustaminen.

HUMANITAARINEN tilanne Gazan kaistalla on edelleen vakava, vaikka alueelle on alkanut tihkua apua Israelin yli kaksi kuukautta kestäneen saarron jälkeen.

Suomessa tällä viikolla vieraillut YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher sanoi STT:n haastattelussa, että on yksinomaan Israelin päätettävissä, voidaanko nälänhätää helpottaa.

-  Jokainen siellä on vaarassa kuolla nälkään, ja se riski vain kasvaa, kunnes avustuskuljetuksemme sallitaan. Se on Israelin päätös, saammeko viedä apua vai emme. Kukaan muu ei tee sitä päätöstä, hän sanoi.

Viime viikkoina Israel on tehostanut hyökkäystään Gazassa ja muun muassa ilmoittanut aikovansa ottaa Gazan kokonaan haltuunsa ja siirtävänsä sen väestön kolmansiin maihin. Väestön pakkosiirto on sotarikos.

Gazan terveysministeriön mukaan alueella on kuollut lähes 4  000 ihmistä sen jälkeen, kun Israel jatkoi maaliskuussa sotatoimiaan kaksi kuukautta jatkuneen aselevon jälkeen. Yhteensä Israelin iskuissa on ministeriön mukaan kuollut lokakuun 2023 jälkeen yli 54  000 ihmistä, joista pääosa on siviilejä.

Israel alkoi pommittaa Gazaa sen jälkeen, kun Hamas ja muutamat muut palestiinalaiset äärijärjestöt tekivät yllätyshyökkäyksen Israeliin lokakuussa 2023. Äärijärjestöjen hyökkäyksessä kuoli Israelin mukaan yli 1  200 ihmistä.