tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Valkoposkihanhien määrää rajoittaa mystinen joukkokuolema ja huono poikastuotto

Kuva: Heikki Kotiranta.
Valkoposkihanhia Helsingin Arabianrannassa.

Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä väheni kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Aikuisia lintuja oli selvästi vähemmän, mikä johtuu osin edellisvuoden huonosta poikastuotosta ja lintujen tämänvuotisista joukkokuolemista. Poikasten määrä sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat laskivat yhteensä 5 278 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 670 yksilöä.

Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Suomenlinnassa (647 yksilöä), Arabianrannassa (553), Kaivopuistossa (381) ja Töölönlahdella (326). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Hietaniemen uimarannalle ja Merikannontielle.

Espoossa havaittiin yhteensä 497 yksilöä, joista valtaosa laidunsi Otsolahdella (237) ja Otaniemen itärannalla (96). Itäisen Espoon osuus loppukesän valkoposkihanhimäärästä väheni edelleen ja on enää vain vajaat kymmenen prosenttia kokonaismäärästä.

Poikasten määrä kasvoi huomattavasti

Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (288) kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta, mutta oli 100 poikuetta pienempi kuin huippuvuonna 2015. Poikueiden keskikoko oli 2,3 poikasta, mikä on sama kuin vuosina 2006-2016 keskimäärin. Kylmä kevät viivästytti pesintöjä, kun lähes lentokykyisten poikasten ohella havaittiin aiempia vuosia runsaammin myös osin untuvapukuisia poikasia.

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (40 poikuetta), Arabianrannassa (35), Kaivopuistossa (30), Töölön Merikannontiellä (29) ja Töölönlahdella (26). Merikannontien osuus poikueista kasvoi selvästi aiemmista vuosista. Itäisessä Espoossa havaittiin yhteensä vain kymmenen poikuetta.

Aikuisia hanhia edellisvuotta vähemmän

Aikuisten hanhien määrä väheni 11 prosentilla vuodesta 2016. ”Tämä johtuu osin edellisen vuoden huonosta poikastuotosta, joka näkyy pesimättömien, niin sanottujen luppolintujen, vähenemisenä. Lintujen vähenemiseen vaikuttuvat myös aikuislintujen poikkeukselliset joukkokuolemat pääkaupunkiseudun saaristossa. Pelkästään Helsingin ja Espoon saaristosta löydettiin yli 100 kuollutta valkoposkihanhea touko-heinäkuussa”, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

Aikuisten joukkokuolemien syy epäselvä, poikaset kärsivät loisista

Touko-heinäkuussa Inkoon ja Porvoon välisellä merialueella havaittiin satoja kuolleita aikuisia lintuja, joista suurin osa oli harmaalokkeja ja valkoposkihanhia. Eviran tekemissä tutkimuksissa ei ole selvinnyt yhtä joukkokuolemia selittävää syytä. Kuolinsyitä on useita, mutta lintuinfluenssaa ei ole todettu. Muilla merialueilla ei ole havaittu normaalista poikkeavia kuolleiden lintujen määriä.

Heinäkuussa Evirassa on tutkittu kolmetoista valkoposkihanhea, enimmäkseen poikasia, joista suurin osa on ollut petoeläimen tappamia. Poikasissa on ollut melko runsaasti loisia, jotka ovat voineet heikentää niiden kuntoa, ja siten altistaa myös petoeläinten saalistukselle.

Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Valkoposkihanhi kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin liitteeseen I ja sen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n jäsenmaissa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

Helsinkiläisiä ihastuttava ja vihastuttava Ympyrätalo – mikä on meno kaarevien seinien katveessa?

Kuva: Tytti Kauhala

Demokraatti-lehden toimitus vietti viime viikolla Ympyrätalopäivää. Myös D-crew jalkautui arkkitehtuuriltaan helsinkiläisten mielipiteitä jakavan rakennuksen käytäville sekä lähiympäristöön selvittämään, mikä meno kaarevien seinien katveessa vallitsee.

D-crew päätyi muun muassa hikoilemaan Ympyrätalossa majailevan tilitoimiston taukojumppaan, todistamaan ohikulkijoiden rakkaudentunnustuksia rakennuksen graafisesta kauneudesta sekä uppoutumaan siltasaarelaisten muisteloihin ajasta ennen monitoimitaloa.

Hakaniemen maamerkkinä ja kohtauspaikkana tunnettu Ympyrä herätti kaupunkilaisissa niin iloa, haikeutta kuin vihastusta. Vain yksi asia selvisi varmaksi: kaikilla on oma käsityksensä Ympyrästä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Viroon laivalla matkustavien määrä nousi ensi kertaa Ruotsin-liikenteen ohi

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Viking Linen katamaraani seisoo laiturissa sadesäässä Kajatanokolla Helsingissä.

Viroon suuntautuvan meriliikenteen matkustajamäärä on ensimmäistä kertaa noussut suuremmaksi kuin Ruotsin-liikenteen, kertoo Liikennevirasto.

Viron-liikenteen osuus Suomen meriliikenteen matkustajien kokonaismäärästä oli tammi-kesäkuussa 48,1 prosenttia, kun Ruotsin-liikenteen osuus jäi 46,1 prosenttiin.

Ulkomaan meriliikenteen matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 2,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erityisesti kasvoi Viron-liikenne, missä kasvua oli 4,2 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaan meriliikenteessä oli tammi-kesäkuussa 8,65 miljoonaa matkustajaa.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Ensimmäistä kertaa vuodesta 1980 alkaneen tilastointihistorian aikana liikennettä oli nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.

Suomesta Viroon suuntautuva matkustajaliikenne on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien.

Myös tavarakuljetuksissa mitattiin tammi-kesäkuussa kasvua.

Ulkomaan meriliikenteen vientikuljetukset kasvoivat 5,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Tuonti kasvoi samaan aikaan 3,1 prosenttia. Viennin kasvu johtui sahatavaran, lannoitteiden, malmin ja rikasteiden kuljetusten lisääntymisestä. Tuonnin kasvu johtui lisääntyneistä raakaöljyn, raakamineraalien ja kappaletavaran kuljetuksista.

Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta kasvoi 22,5 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Se lisääntyi erityisesti Kokkolan satamassa, jossa rautapellettien transitovienti kasvoi reippaasti.

Kaikkiaan ulkomailta Suomen satamiin saapui kesäkuun loppuun mennessä 15 103 alusta. Määrä kasvoi 2,6 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

USU: Romanien epäluulo viranomaisiin syvää – Ruotsin poliisin laiton rekisteri muutti mielialoja

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Romaniväestöllä on syvä epäluottamus viranomaisiin, kertoo Uutissuomalainen.

Epäluottamus selvisi, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) haki osallistujia romanien Roosa-hyvinvointitutkimukseen. Tutkimus herätti romaniväestössä pelkoa muun muassa etnisestä profiloinnista sekä tietojen väärinkäytöstä. Tutkimukseen onkin ollut vaikeaa saada osallistujia epäluulon vuoksi.

THL:n tutkija Anneli Weiste-Paakkasen mukaan mieliala muuttui epäluuloiseksi sen jälkeen, kun Ruotsin poliisin laiton rekisteri romaneista paljastui.

Tutkimustiedon avulla on tarkoitus suunnitella ja kehittää romanikulttuurin huomioivia sosiaali- ja terveyspalveluita. Vuosina 2017–2018 tehtävään tutkimukseen on tavoitteena saada tuhat romania.

Edellinen laaja tutkimus Suomen romaneista on tehty vuoden 1970 väestölaskennan yhteydessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkoholiuudistus sai kansanterveystieteilijän hikeentymään – ”Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin”

Kuva: Jari Soini

Kansanterveystieteilijä Mikko Vienonen oli matkalla illanvieton jälkeen kotiin vuonna 2006. Hän oli lähtenyt liikenteeseen pyörällä, koska tiesi nauttivansa alkoholia. Vienonen joi illan aikana kolme olutta. Sen ei pitänyt olla pitkälle miehelle paljon. Matkakaan ei ollut pitkä.

– En edes kokenut olevani erityisen humalassa.

Jo lähellä kotia hän ajoi yhtäkkiä jalkakäytävän reunukseen ja kaatui. Silmälasit rikkoutuivat, ja hän sai leikkauksen vaatineen kallonmurtuman. Se oli selkeä muistutus. Alkoholin haitat saattavat osua kenelle tahansa.

Vienosen mukaan Suomen turvarajat alkoholiannosten viikkomäärässä ovat liian korkeita. Esimerkiksi Kanada on laskenut niitä.

– Alkoholin systemaattisessa käytössä riippuvuus syntyy hitaammin kuin tupakoinnissa. Suomalaisten tapana on ajatella, ettei alkoholin haitat koske juuri heitä itseään, koska he ovat ”kohtuukäyttäjiä”. Näin ei kuitenkaan ole. Monet suomalaiset hehkuttavat eurooppalaisia juomatapoja, mutta unohtavat samalla niidenkin terveysvaikutukset.

Ongelma on siinä, että alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja.

Suomen alkoholilakiuudistus on asia, joka on saanut Vienosen viime aikoina hikeentymään. Kaupan ja panimoteollisuuden näkemykset ovat ohittaneet asiantuntijoiden lausunnot. Vienonen ei näe mitään järkeä hallituksen esityksessä pidentää Alkon ja ravintoloiden aukioloaikoja, saati saada vahvemmat oluet ja limuviinat kauppoihin.

– Alkoholin kulutusta ei voi kasvattaa ilman lisääntyviä haittoja. Kustannuksista vastaa aivan muu taho kuin alkoholilla rikastuvat.

Vienosesta korruptio on myös rakenteellista, ja Suomen raja on jo ylittynyt alkoholilakiuudistuksessa korruption puolelle. Jos päätöksiä tehtäisiin vahingossa tai tiedon puuttuessa, sen Vienonen ymmärtäisi. Nyt näin ei ole. Hallitus korostaa valinnanvapautta, vaikka alkoholin kohdalla se ei keskushermostoon vaikuttavana ja riippuvuutta aiheuttavana toimi.

– Jos jokaisessa kaupassa ja kioskissa on tavallista vahvempi vaihtoehto, kuluttaja valitsee sen. Uudistuksessa ei ole vastuita ja se on mun mielestä pelottavaa. Talous ei voi kasvaa, jos annamme kansalaisten sairastua ja kuolla käsiin.

Lue koko Mikko Vienosen haastattelu torstain 17.elokuuta Demokraatista ja katso video.

Uudistusmielinen Laajasalo: ”Uskon, että Jumala loi maailman”

Kuva: lehtikuva/linda manner

Helsingin seuraavaksi piispaksi valittiin keskiviikkona Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa, kun nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle. Kun Askola lopettaa tehtävässään, Suomen kaikki kymmenen piispaa ovat miehiä.

Laajasaloa, 43, on luonnehdittu liberaaliksi papiksi. Hänen mielestään kirkon ei tarvitse keksiä olemassaolonsa oikeutusta uudelleen. Hän kuitenkin pitää kiinnostuksen häviämistä ja monien seurakuntien jäsenmäärän vähenemistä suurena haasteena.

– Jokaisessa kirkon pöydässä mietitään vastausta siihen. Jos siihen olisi helppo patenttiratkaisu, se olisi jo keksitty, Laajasalo sanoi.

– Pääkysymys on, miten kirkko voi olla ihmisille merkityksellinen.

Laajasalo toivoo, että kirkon toimintaan, esimerkiksi diakoniatoimintaan ja kuoroihin, saataisiin myös ihmisiä, jotka eivät välttämättä käy jumalanpalveluksissa.

Aluksi kuuntelua

Laajasalo tuli valituksi piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sai 795 ääntä, kun Jaana Hallamaa sai 388 ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä.

– Tämä on hyvin liikuttava ja hämmentävä hetki, Laajasalo sanoi valintansa jälkeen.
Hän kertoo haluavansa lähteä tehtäväänsä nöyränä.

– Jumala loi ihmiselle kaksi korvaa ja yhden suun. Toivon, että voin kuunnella ja kuulla, ja vasta sitten lähteä tekemään omia linjauksia.

Laajasalo kannattaa kirkon yhtenäisyyttä ja sisäistä ymmärrystä. Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen suhteen hän haluaa jatkaa edeltäjänsä linjalla eli kannattaa yhteisen päätöksen tekemistä kirkolliskokouksessa.
Viime aikoina Suomessa on puhuttanut kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden suuri määrä.

– On paljon sellaisia, jotka ovat kääntyneet kristityiksi ja ovat aidosti vaarallisessa tilanteessa kotimaassaan. Suhtaudun hyvin kriittisesti siihen, että lähdettäisiin arvioimaan jonkun uskon tasoa.

Usko ja tiede eivät ristiriidassa

Laajasalolle Raamattu on Jumalan sanaa, annettu ilmoitus.
– Kun luetaan sitä, täytyy muistaa että välissä on 2 000–3 000 vuotta kulttuurihistoriaa, kielitiedettä ja tulkintoja. Raamattua täytyy tutkistella, Laajasalo sanoi.

Hän uskoo, että Jumala on luonut maailman.

– Se ei ole ristiriidassa biologian, fysiikan tai kemian tutkimuksen kanssa. Tämä on tärkeä näkökulma. Ei ole mitään syytä asettaa vastakkain uskoa ja tiedettä.

Laajasalolle Jumala merkitsee kolmiyhteistä Jumalaa, joka haluaa ihmiselle hyvää.

– Kun ihminen kuolee, kuoleman voittaja Jeesus johtaa meidät taivaaseen. Sitä ei järki ymmärrä. Se on viime kädessä se syy, miksi kirkko on pystyssä. Että kuolema ei ole piste, vaan pilkku.

Anssi Rulamo, Heta Hassinen, STT