Turva – Hymy

Valkoposkihanhien määrää rajoittaa mystinen joukkokuolema ja huono poikastuotto

Kuva: Heikki Kotiranta.
Valkoposkihanhia Helsingin Arabianrannassa.

Helsingin ja itäisen Espoon puistonurmikoilla laiduntavien valkoposkihanhien kokonaismäärä väheni kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Aikuisia lintuja oli selvästi vähemmän, mikä johtuu osin edellisvuoden huonosta poikastuotosta ja lintujen tämänvuotisista joukkokuolemista. Poikasten määrä sen sijaan kasvoi edellisestä vuodesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat laskivat yhteensä 5 278 valkoposkihanhea, joista poikasia oli 670 yksilöä.

Heinäkuun lopussa tehdyssä laskennassa havaittiin eniten hanhia Helsingin Suomenlinnassa (647 yksilöä), Arabianrannassa (553), Kaivopuistossa (381) ja Töölönlahdella (326). Seurasaarenselällä hanhet keskittyivät Hietaniemen uimarannalle ja Merikannontielle.

Espoossa havaittiin yhteensä 497 yksilöä, joista valtaosa laidunsi Otsolahdella (237) ja Otaniemen itärannalla (96). Itäisen Espoon osuus loppukesän valkoposkihanhimäärästä väheni edelleen ja on enää vain vajaat kymmenen prosenttia kokonaismäärästä.

Poikasten määrä kasvoi huomattavasti

Pääkaupunkiseudulla poikueiden kokonaismäärä (288) kasvoi yli kolmanneksella viime vuodesta, mutta oli 100 poikuetta pienempi kuin huippuvuonna 2015. Poikueiden keskikoko oli 2,3 poikasta, mikä on sama kuin vuosina 2006-2016 keskimäärin. Kylmä kevät viivästytti pesintöjä, kun lähes lentokykyisten poikasten ohella havaittiin aiempia vuosia runsaammin myös osin untuvapukuisia poikasia.

Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa (40 poikuetta), Arabianrannassa (35), Kaivopuistossa (30), Töölön Merikannontiellä (29) ja Töölönlahdella (26). Merikannontien osuus poikueista kasvoi selvästi aiemmista vuosista. Itäisessä Espoossa havaittiin yhteensä vain kymmenen poikuetta.

Aikuisia hanhia edellisvuotta vähemmän

Aikuisten hanhien määrä väheni 11 prosentilla vuodesta 2016. ”Tämä johtuu osin edellisen vuoden huonosta poikastuotosta, joka näkyy pesimättömien, niin sanottujen luppolintujen, vähenemisenä. Lintujen vähenemiseen vaikuttuvat myös aikuislintujen poikkeukselliset joukkokuolemat pääkaupunkiseudun saaristossa. Pelkästään Helsingin ja Espoon saaristosta löydettiin yli 100 kuollutta valkoposkihanhea touko-heinäkuussa”, sanoo vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta.

Aikuisten joukkokuolemien syy epäselvä, poikaset kärsivät loisista

Touko-heinäkuussa Inkoon ja Porvoon välisellä merialueella havaittiin satoja kuolleita aikuisia lintuja, joista suurin osa oli harmaalokkeja ja valkoposkihanhia. Eviran tekemissä tutkimuksissa ei ole selvinnyt yhtä joukkokuolemia selittävää syytä. Kuolinsyitä on useita, mutta lintuinfluenssaa ei ole todettu. Muilla merialueilla ei ole havaittu normaalista poikkeavia kuolleiden lintujen määriä.

Heinäkuussa Evirassa on tutkittu kolmetoista valkoposkihanhea, enimmäkseen poikasia, joista suurin osa on ollut petoeläimen tappamia. Poikasissa on ollut melko runsaasti loisia, jotka ovat voineet heikentää niiden kuntoa, ja siten altistaa myös petoeläinten saalistukselle.

Valkoposkihanhen seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Valkoposkihanhi kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin liitteeseen I ja sen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n jäsenmaissa. Suomessa valkoposkihanhi on rauhoitettu luonnonsuojelulailla.

Kokemäenjoen nousu uhkaa jo asuintaloja Huittisissa ja Kokemäellä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERITAITO OY
Kokemäenjokea on viime aikoina koeteltu. Enne joulua jokeen valui öljyö tuhansia litroja, nyt hyydenpato uhkaa nostaa tulvia.

Kokemäenjoen pinnan nouseminen on aiheuttanut Satakuntaan tulvavaaran, kertoo Suomen ympäristökeskus. Joen pinta nousi tiistaina hyydepadon takia yli puoli metriä ja nousu jatkui keskiviikkonakin.

Tilanne on vaikein joen alavalla keskiosalla Kokemäellä ja Huittisissa, jossa vesi on noussut paikallistielle ja kastellut peltoja ja vapaa-ajanrakennusten kivijalkoja. Jos pinta nousee vielä 10–15 senttiä, myös asuintaloja ja eläinsuojia on kastumisvaarassa ja paikallistie voidaan joutua sulkemaan.

Vedenkorkeus on nousussa myös Porin keskustan kohdalla, mutta sinne ei ennusteta ongelmia.

Huittisten tilannetta yritettiin tiistaina helpottaa suurentamalla Kolsin juoksutuksia, mutta vaikutus vedenkorkeuteen oli hyvin pieni. Lauantaista lähtien jääkannen muodostumista jokeen yritetään edistää pienentämällä virtaamaa.

Suomen retkikunta kotiin Etelämantereelta

Kuva: lehtikuva/kari poppis suomela

Suomalainen Finnarp-retkikunta palaa Etelämantereelta tänään. Retkikunta vietti Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kaksi kuukautta.

Yhdeksänhenkinen retkikunta onnistui tavoitteissaan huolimatta useasta etelän kesän lumimyrskystä, kertoo Ilmatieteen laitos.

Retkikunnan kahden geologin kenttätyöt päättyivät joulukuussa, ja he palasivat kotimaahan jo silloin.
Seuraavan kerran Suomen retkikunta lähtee Etelämantereelle marras-joulukuun vaihteessa 2018.

STT

Keskustelua aiheesta

YLE: Rollaattorilla ulkonaliikkuvalle suositellaan kypärää

Kuva: Thinkstock

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta suosittaa rollaattorilla liikkuville kypärää ja valojen käyttöä liikenteessä. Taustalla on onnettomuus, jossa vanhus menehtyi rollaattorionnettomuudessa. Näin kertoo Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Alkuvuodesta sattui Ylen mukaan onnettomuus, jossa auto törmäsi tien reunassa rollaattorin kanssa kävelleeseen iäkkääseen jalankulkijaan. Henkilöllä oli tummat vaatteet, eikä hänellä ollut heijastimia. Lisäksi hän käveli tien oikeaa laitaa. Vanhus menehtyi onnettomuudessa.

Takaa tulleen auton nopeus oli rajoitusten mukainen, mutta auton tuulilasi oli huuruinen. Auton kuljettaja ei havainnut tien laidassa kävellyttä henkilöä, vaikka tie oli valaistu.

Onnettomuutta selvitti tutkijalautakunta. Jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on tutkijalautakunta päätynyt suosittamaan rollaattorilla liikkuville muun muassa kypärän käyttöä sekä ulkokäyttöön tarkoitettuihin rollaattoreihin valoja ja heijastimia. Niillä olisi mahdollista estää vastaavanlaisen onnettomuuden tapahtuminen.

– Kun kaatuu, niin kypärä voisi vammoja estää, kertoo Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Parkkarin mukaan tutkijalautakunta ei raportissaan ota kantaa siihen, miten ihmiset suositukseen suhtautuvat tai pitäisikö esimerkiksi kypärä saada pakolliseksi.

– Kypärä olisi keino estää päävammoja. Jos haluaa tällaisia vammoja estää, niin kypärällä se olisi mahdollista.

Rollaatoria käyttävä ihminen on yleensä vanhus, jonka liikkuminen ja havainnointikyky voi olla madaltunut. Kypärä voisi Kalle Parkkarin mukaan estää päävammat, jos rollaattorin avulla liikkuva ihminen menettää tasapainonsa ja kaatuu.

– Pelkkä kaatuminen voi tapahtua myös hiljaisen liikenteen tiellä ja kävelyteillä. Jokainen voi harkita, haluaako käyttää jonkinlaista päänsuojusta.

 

Nyt ei mennä vain rannalle löhöilemään – kaupungit kiinnostavat suomalaisia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Turisteja Espanjalaisilla portailla Roomassa,Italiassa.

Lähes puolet suomalaisista suunnittelee matkustavansa ulkomaille kaupunkilomalle tänä vuonna, ilmenee tuoreesta lomamatkaennusteesta.

Ennusteen mukaan kaupunkilomien suosio on kasvanut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viime vuonna kaupunkilomaa ulkomailla suunnitteli 36 prosenttia suomalaisista ja nyt 49 prosenttia. Myös rantalomia suunnitellaan nyt enemmän.

– Matkasuunnitelmien toteutumista puoltaa se, että kolme neljästä arvioi käyttävänsä rahaa matkailuun enemmän tai saman verran kuin edellisenä vuonna. Erityisesti 25–34-vuotiaat ja Suur-Helsingin alueella asuvat aikovat käyttää rahaa matkailuun muita ryhmiä aiempaa enemmän, kertoo Kantar TNS:n tutkimuspäällikkö Anne Lahtinen tiedotteessa.

Kotimaan kaupunkilomaa suunnittelee puolestaan 35 prosenttia suomalaisista. Kotimaan kaupunkilomien suosio on kasvanut tasaisesti viimeisten kolmen vuoden aikana.

Puolet suomalaisista aikoo lomailla ylipäätään kotimaassa tänä vuonna. Lähes puolet kotimaan lomaa suunnittelevista aikoo matkustaa sukulaisten tai tuttavien luokse.

Suomalaisten lomasuunnitelmia mittaavan tutkimuksen toteutti Kantar TNS Matkamessujen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 050 ihmistä joulukuussa.

Helsingissä äänestettiin, vaihtuuko Lenininpuiston nimi – puheenjohtajan kanta ratkaisi

Kuva: Getty Images

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsitteli tänään kokouksessaan Lenininpuiston uudelleennimeämistä.

Lautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi.

Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian.

Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta.

Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta